Ilmastonmuutos kasvattajalle
Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympäristöongelma. Se vaikuttaa ihmistoimintaan ja luonnonympäristöihin jo nyt ja vaikutukset tulevat lisääntymään tulevaisuudessa. Ihmisten toiminnan vaikutus ilmastonmuutoksen etenemisessä on ratkaiseva, ja katastrofaalinen ilmastonmuutos voidaan edelleen estää, jos niin halutaan.
Ilmastonmuutos on osa moninaista ympäristö- ja kestävyysongelmien vyyhtiä ja toisaalta sen ratkaisut edustavat kestävän kehityksen mukaista elämäntapaa. Jotta erilaisia kestävyyshaasteita voitaisiin pätevällä tavalla ratkaista, on tunnettava juuri kyseisen ongelman syyt ja parhaat ratkaisumallit. Ilmastonmuutos on moniin muihin kestävyyshaasteisiin verrattuna valtavan suuri ja jo itsessään hyvin kompleksinen ilmiö. Tästä syystä Luokanopen ilmasto-oppaassa käytetään kestävän kehityksen kaltaisia yleiskäsitteitä melko vähän ja huomio keskitetään lähes pelkästään ilmastonmuutokseen.
Tärkeimpiä ihmisen tuottamia kasvihuonekaasuja ovat hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4) ja dityppioksidi (N2O).2 Näistä kolmesta kasvihuonekaasuista hiilidioksidi on ilmastonmuutoksen kannalta kaikista keskeisin. Merkittävin hiilidioksidin lähde on fossiilisten polttoaineiden eli hiilen, öljyn, turpeen ja maakaasun käyttäminen energiantuotannossa ja liikenteessä. Kasvihuonekaasuja syntyy myös muun muassa maa- ja metsätaloudessa, teollisuuden prosesseissa sekä kaatopaikoilla.3
Ilmasto on muuttunut aina, mutta nykyinen teollisen vallankumouksen puitteissa aiheutunut muutos on poikkeuksellisen nopea. Ilmastonmuutoksen perimmäisenä syynä ovatkin ongelmat yhteiskuntajärjestelmiemme rakenteissa. Niiden synty on liittynyt teolliseen vallankumoukseen, kulutusyhteiskunnan kehitykseen, energiapolitiikkaan ja markkinoiden toimintaan.
Ilmastokysymysten ymmärtämisessä keskeisessä roolissa ovatkin luonnontieteen kysymysten hallinnan lisäksi kysymykset yhteiskuntien toiminnasta sekä moraalista, arvoista ja oikeudenmukaisuudesta. Ilmastokasvatukselle tämä asettaa omat haasteensa, sillä pelkkä tieto ilmastonmuutoksesta ei riitä, vaan aihetta tulee käsitellä laajemmin.
Ilmastonmuutoksen seurauksena keskilämpötila maapallolla nousee. Tämä muutos lämpötilassa aiheuttaa useita seurauksia, jotka ovat erilaisia eri puolilla maailmaa. Pääsääntönä seurauksista on, että lämpötilat sekä merenpinta nousevat ja sään ääri-ilmiöt yleistyvät: kuivuudet ja rankkasateet lisääntyvät, myrskyt voimistuvat. Lisäksi lumen ja jäätiköiden määrä vähenee ja kasvillisuusvyöhykkeet siirtyvät.
Luonnossa tämä merkitsee vaikeuksia monien eliölajien selviytymiselle, kun ne eivät ehdi sopeutua ilmaston nopeaan muuttumiseen, koralliriutat yhtenä esimerkkinä. Ilmastonmuutos onkin yksi syy jo käynnissä olevalle, kuudennelle sukupuuttoaallolle. Toisaalta joitakin lajeja ilmaston muuttuminen hyödyttää. Kettu esimerkiksi hyötyy ilmastonmuutoksesta, kun havumetsävyöhyke siirtyy pohjoisemmaksi, jolloin ketun elinalue laajenee.
Ihmisille ilmastonmuutos aiheuttaa luonnonolojen muutosten lisäksi yhteiskunnallista levottomuutta ja epätasa-arvoa, puutteita ihmisoikeuksien toteutumisessa, ruoantuotannon vaikeutumista, sairauksien leviämistä ja taloudellista epävakautta. Nälänhätä ja luonnonkatastrofit ajavat ihmisiä kodeistaan ja aiheuttavat todennäköisesti suuria muuttoaaltoja ja ilmastopakolaisuutta.
Nykyisen tiedon valossa ilmastonmuutosta ei ole enää mahdollista pysäyttää, sillä jo aiheutetut ilmastopäästöt lämmittävät ilmakehää vielä satojen vuosien ajan. Jos päästöjä ei aktiivisesti vähennetä, ilmaston arvioidaan lämpenevän tämän vuosisadan aikana noin 1,5–4,6 astetta esiteolliseen aikaan nähden.4 Tähän mennessä maapallo on lämmennyt jo noin asteen esiteollisesta ajasta ja 1,5 asteen raja tullaan nykymenolla ylittämään vuosien 2030 ja 2052 välillä.5 Tilanne ei tällä hetkellä näytä hyvältä.
Ihmisen toiminnan vaikutus ilmastonmuutoksen etenemisessä on kuitenkin ratkaiseva ja katastrofaalinen ilmastonmuutos voidaan edelleen estää, jos niin halutaan. Mukaan ilmastotoimiin tarvitaan valtioita, kuntia, yrityksiä, kansalaisyhteiskuntaa ja kouluja sekä näissä toimivia ihmisiä. Heillä ja meillä kaikilla on työssä oma roolimme. Koska ilmastonmuutoksen seurauksia ja vaikutuksia ei voida enää kokonaan estää, on niihin alettu myös jo sopeutua.
YK on keskeisin toimija valtioiden välisen ilmastonmuutoksen vastaisen työn järjestämisessä. Uusin kansainvälinen ilmastosopimus saatiin aikaan neuvotteluissa Pariisissa joulukuussa 2015. Sopimus astui voimaan nopealla aikataululla jo marraskuussa 2016.
Pariisin sopimus ei sisällä määrällisiä päästövähennysvelvoitteita, vaan valtiot sitoutuvat sopimuksessa valmistelemaan, tiedottamaan, ylläpitämään sekä saavuttamaan omat kansalliset päästötavoitteensa. Yleisenä tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen. Tällä hetkellä kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa keskitytään sopimaan Pariisin sopimuksen toimeenpanon yksityiskohdista.
Jotta ilmastokriisi voidaan ratkaista, tarvitaan kansainvälisen yhteistyön ja valtioiden toimien lisäksi paikallishallinnon (kuntien), yksityissektorin (yritysten), kansalaisyhteiskunnan (järjestöjen) ja kansalaisten laajaa osallistumista työhön.
Merkittävimmät ilmastonmuutoksen hillintätoimet tehdään energiantuotannossa, teollisuudessa, liikenteessä, asumisessa ja maa- ja metsätaloudessa. On siirryttävä päästöttömiin ja uusiutuviin energianlähteisiin, parannettava energiatehokkuutta ja oltava avoin uusille tavoille tehdä asioita.
Päästövähennykset eivät kuitenkaan yksin riitä hidastamaan lämpötilan nousua. Hiilidioksidia on poistettava ilmakehästä myös hiilinieluja lisäämällä, kuten puiden istutuksella, sekä muilla hiilidioksidin talteenoton keinoin. Hiilidioksidin poistamista ilmakehästä tarvitaan sitä enemmän, mitä hitaammin päästöjä vähennetään.
Käytännössä yhteiskunnallinen muutos tehdään kehittämällä uusia ratkaisuja ja viemällä niitä käytäntöön lainsäädännön, tukien ja verotuksen, hyvän yhdyskuntasuunnittelun, koulutuksen ja viestinnän keinoin, tutkimalla ja kehittämällä uusia tuotteita ja palveluita, sekä tuomalla ilmastoasioita jatkuvasti esiin eri yhteyksissä, tarkastellen asioiden tilaa ja toimintatapoja rakentavan kriittisesti.
Suurin vastuu ilmastonmuutoksen hillinnästä on valtioilla, valtion sisäisillä instituutioilla sekä suuryrityksillä. Kuitenkin, myös yksilön teoilla on merkitystä, koska nuo valtiot, instituutiot ja yritykset rakentuvat meistä, yksilöistä. Varsinkin yksilöt yhdessä voivat saada muutosta aikaan.
Nuoresta iästään huolimatta alakoulun oppilaat voivat myös toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. He eivät voi vaikuttaa äänestämällä, mutta käytännössä kaikkea muuta he voivat tehdä. Yksittäisen ihmisen hiilijalanjälki koostuu asumiseen, liikkumiseen, ruokailuun ja ylipäätään kuluttamiseen liittyvistä tekijöistä. Kestävää elämäntapaa on tärkeää harjoitella koulussa, vaikka monet lapsen elämään tehtävät ratkaisut tehdään kotona yhdessä perheen kanssa. Lasta onkin hyvä kannustaa keskustelemaan ja vaikuttamaan myös kotona tehtäviin ratkaisuihin.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo nyt myös Suomessa, jolloin hillinnän lisäksi siihen on alettu jo sopeutua. Sopeutumistoimien tarkoituksena on vähentää luonnonjärjestelmien ja yhdyskuntien haavoittuvuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Käytännössä vaikutuksiin voidaan sopeutua mm. ottamalla ilmasto-olojen muutokset huomioon kaavoituksessa ja rakentamisessa, kehittämällä vakuutusjärjestelmiä sekä suojelemalla kosteikkoalueita, metsiä ja maatalousjärjestelmien monimuotoisuutta.
Alakouluikäisiä koskevat sopeutumistoimet välittyvät eritoten harrastusmahdollisuuksien muuttumisena. Pääseekö tänä talvena luistelemaan tai hiihtämään? Mitä koulun pihalla voi tehdä talvella, jos ei ole lunta? Onko järvessä järkevää uida, jos siinä on loppukesästä sinilevää?
Ilmastonmuutos ei ole ainoa ympäristöongelma, vaan se on osa moninaista nykymaailmaa riivaavaa ympäristö- ja kestävyysongelmien vyyhtiä. Muita ympäristökysymyksiä ovat esimerkiksi merten roskaantuminen, luonnonvarojen tuhlaaminen, kaupunki-ilman huono laatu, merien happamoituminen ja kesäiset sinileväkukinnot Itämeressä. Joskus eri ympäristöongelmilla on yhteyksiä toisiinsa, joskus taas ei. Myös ongelmien laajuus vaihtelee: jotkut ympäristökysymykset voivat olla paikallisesti merkittäviä, toiset alueellisia ja jotkut, kuten ilmastonmuutos, vaikuttavat koko maapallon toimintaan.
Ilmastonmuutoksesta puhuttaessa aihe sekoitetaan usein myös otsonikatoon, koska molemmat ilmiöt liittyvät ilmakehään. Otsonikato ei kuitenkaan liity nykyiseen ilmastonmuutokseen, vaan kyseessä ovat eri ilmiöt. Otsonikatoa voi kuitenkin käyttää hyvänä esimerkkinä siitä, miten maapallon eri valtiot ovat yhdistäneet voimansa yhteisen ongelman edessä ja saaneet luotua nopealla aikataululla yhteisiä sopimuksia ja toimintamalleja, joiden avulla ongelma on saatu hallintaan.
Jotta ympäristökysymyksiä voitaisiin pätevällä tavalla ratkaista, on tunnettava juuri kyseisen ongelman syyt ja parhaat ratkaisumallit, jotka siihen vaikuttavat. Jos tavoittelee muovitonta lähiluontoa, kannattaa laittaa roskat roskakoriin ja vaatia kunnalta kannellisia roskapönttöjä ulkoilualueille, jotta muovinriekaleet eivät karkaa tuulen mukana vesistöihin. Roskaantumiseen puuttuminen ei kuitenkaan vaikuta esimerkiksi siihen, että Etelä-Suomessa on todella vähän vanhoja metsiä, jotka olisivat tärkeitä uhanalaisten lajien turvaamiseksi. Roskaantumiseen ja aarniometsien vähenemiseen liittyvät ongelmat vaativat aivan erilaisia ratkaisukeinoja.
Roskaantumiseen puuttuminen ei myöskään hillitse ilmastonmuutosta, koska ongelman juuri on energian tuottamisessa eikä energialla tuotetun lopputuloksen, kuten muovikuoren, sijoittelussa. Toisaalta taas, kierrättäminen laajassa mittakaavassa kiertotaloutena vähentää tavaroiden ja tarvikkeiden tuotantoa. Kiertotalous toimiessaan vähentää hiilidioksidipäästöjen syntymistä, jolloin se on yhteydessä ilmastonmuutokseen.
Kuitenkin, ilmastonmuutoksen hidastamisessa on keskeistä muistaa, että toiset toimet ovat tehokkaampia kuin toiset. Esimerkiksi kierrättäminen on yleisesti hyvä asia, mutta ilmastonmuutoksen hidastamisen kannalta on selvästi tärkeämpää luopua fossiilisten energiantuotantomuotojen käytöstä sekä vähentää lentomatkailua ja suosia kasvisruokaa.
Ekologinen kädenjälki = Toimet, joilla jonkin toiminnan, tuotteen tai palvelun aiheuttamaa hiilijalanjälkeä pienennetään.
Fossiiliset polttoaineet = Uusiutumattomia luonnonvaroja, joita ovat öljy, kivihiili ja maakaasu. Energiantuotanto fossiilisilla polttoaineilla perustuu raaka-aineen polttamiseen, jolloin vapautuu lämpöä. Niiden käyttö on suurin ilmastopäästöjen aiheuttaja.
Hiilidioksidiekvalentti (lyhenne CO2-ekv. tai CO2e) = Kasvihuonekaasupäästöjen yhteismitta, jonka avulla voidaan laskea yhteen eri kasvihuonekaasujen päästöjen vaikutus kasvihuoneilmiön voimistumiseen. Päästöt yhteismitallistetaan eli muunnetaan ekvivalenttiseksi hiilidioksidiksi lämmityspotentiaalikertoimen avulla.
Hiilijalanjälki = Jonkin toiminnan, tuotteen tai palvelun aiheuttama ilmastokuorma eli se, kuinka paljon ilmastopäästöjä tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy.
Hillintätoimet = Kaikki ne toimintatavat, joilla ilmastonmuutoksen etenemistä hidastetaan. Yhteiskunnallisesti ajateltuna mm. uusien ja jo olemassa olevien teknisten ja sosiaalisten innovaatioiden (tuotteet ja palvelut) kehittäminen ja käyttöönotto, sekä lakien, tukien ja verotuksen uudelleensuuntaaminen, hyvä yhdyskuntasuunnittelu, koulutus ja viestintä, ilmastoasioiden tuominen jatkuvasti esiin eri yhteyksissä tarkastellen asioiden tilaa ja toimintatapoja rakentavan kriittisesti. Yksilötasolta ajateltuna hillintätoimilla tarkoitetaan ilmastovastuullisia toimia asumisen, liikkumisen, ruokailun ja kuluttamisen ratkaisuissa.
Ilmastoahdistus = Vaikeat tuntemukset, kuten huoli, suru, pelko ja ahdistus, joita henkilö voi kokea ilmastonmuutokseen ja tulevaisuuteen liittyen. Ilmastonmuutos on niin suuri ongelma, että ahdistuksen tunne on normaali ja ikään kuin “oikeutettu”. Tunteesta ei siis tarvitse tuntea syyllisyyttä, vaikkei se mukava olekaan. Ilmastoahdistusta voi torjua tavallisilla stressinhallintatekniikoilla, mm. riittävällä unella ja liikunnalla sekä puhumalla asiasta ystävien tai terapeutin kanssa. Usein ahdistukseen auttaa myös ilmaston puolesta toimiminen, mm. yhteiskunnallinen- ja kuluttajavaikuttaminen oman jaksamisen rajoissa.
Ilmastokriisi = Tarkoittaa nykyistä, ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta. Termiä käytetään korostamaan ilmiön ja sen vaatimien toimien akuuttiutta.
Ilmastonmuutos = Maapallon ilmasto on muuttunut aina. Ilmastonmuutos-termillä tarkoitetaan nykyistä, ihmisen aiheuttamaa kasvihuoneilmiön voimistumista, jonka seurauksena maapallon ilmasto on muuttunut ja tulee muuttumaan. Muutokset näkyvät muun muassa maailmanlaajuisena keskilämpötilan nousuna sekä sään ääri-ilmiöiden lisääntymisenä. Ilmastonmuutos johtuu siitä, että ihmiskunta tuottaa ilmakehään valtavia määriä ylimääräisiä kasvihuoneilmiötä voimistavia kasvihuonekaasuja. (Huom! Koska ilmastonmuutos-termi voidaan mieltää myös yleisesti, kautta aikojen, ilmaston muuttumista kuvaavaksi käsitteeksi, on termin rinnalla alettu käyttää myös käsitteitä ilmastokriisi ja ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos.)
Ilmasto-oikeudenmukaisuus = Kysymys siitä, kuka ilmastonmuutoksen on aiheuttanut ja kuka siitä joutuu kärsimään. Jotta ilmasto-oikeudenmukaisuus toteutuisi, tulisi ihmisoikeuksien eli ihmisarvoisen elämän toteutua maailmassa jokaiselle ihmiselle myös ilmaston muututtua. Ilmastonmuutos vaarantaa jo nyt monien ihmisoikeuksien toteutumisen, mm. oikeuden elämään, ruokaan, veteen, terveyteen ja yhteiskunnan toimintoihin osallistumiseen.
Ilmastopakolainen = Henkilö, joka pakenee kotipaikastaan ilmaston muuttumisen seurauksena toiseen paikkaan kotimaassaan tai toiseen maahan. Ilmastopakolaisuus johtuu mm. kuivuuskausista, aavikoitumisesta, merenpinnan noususta sekä äärimmäisistä sääilmiöistä, kuten hirmumyrskyjen lisääntymisestä. Ilmastonmuutoksen odotetaan lisäävän ilmastopakolaisuutta tulevaisuudessa merkittävästi.
Ilmastopäästöt = Tietyt kasvihuonekaasuiksi kutsutut ilmakehän kaasut estävät lämpösäteilyn maapallolta avaruuteen ja voimistavat näin kasvihuoneilmiötä. Tärkeimpiä kasvihuonekaasuja ovat hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4) ja dityppioksidi (N2O). Ilmastonmuutos johtuu siitä, että ihmiskunta tuottaa valtavia määriä kasvihuoneilmiötä voimistavia kasvihuonekaasuja. Näitä ihmisen tuottamia kasvihuonekaasuja kutsutaan ilmastopäästöiksi. Merkittävin päästöjen lähde on fossiilisten polttoaineiden käyttäminen energiantuotannossa ja liikenteessä. Päästöjä syntyy myös mm. maataloudessa, teollisuuden prosesseissa, kaatopaikoilla ja metsäpaloissa.
Ilmastotoimet = Yleistermi ilmastonmuutoksen hillintätoimille ja sopeutumistoimille yhdessä.
Ilmastotoimija = Jotta ilmastokriisi voidaan ratkaista, tarvitaan ilmastotoimiin mukaan valtioita, kuntia, yrityksiä, kansalaisyhteiskuntaa ja kouluja, sekä näissä toimivia ihmisiä. Nämä kaikki voivat olla ilmastotoimijoita. Heillä ja meillä kaikilla on työssä oma roolimme. Aktiiviset ilmastotoimijat hidastavat ilmastonmuutosta ja sen seurauksia ympäri maapalloa.
Kasvihuoneilmiö = Kasvihuoneilmiö on maapallon elämälle välttämätön ilmiö, jossa eräät ilmakehän kaasut (mm. vesihöyry ja hiilidioksidi; ks. kasvihuonekaasut) toimivat kasvihuoneen lasin tapaan: ne päästävät auringon säteilyn maan pinnalle, mutta estävät osaa lämmöksi muuttuneesta säteilystä karkaamasta takaisin avaruuteen sitomalla lämpösäteilyä itseensä.
Kasvihuonekaasut = Kaasuja, jotka sitovat lämpösäteilyä ilmakehässä ja näin estävät lämmön karkaamisen maapallolta avaruuteen. Kasvihuonekaasuja ovat mm. vesihöyry (H2O), hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4) ja dityppioksidi (N2O). Kasvihuonekaasut ylläpitävät elämälle välttämätöntä kasvihuoneilmiötä. Hiilidioksidin, metaanin ja dityppioksidin lisääntynyt määrä ilmakehässä voimistaa kasvihuoneilmiötä, ja on syynä nykyiseen ilmastonmuutokseen.
Kuluttajavalinnat = kulutusvalinnoillamme on aina vaikutuksia meitä ympäröivään maailmaan. Tärkeimmät ilmastonmuutosta hillitsevät kuluttajavalinnat liittyvät asumiseen, liikkumiseen, ruokaan ja tavaroihin ja palveluihin. Käytännössä kannattaa vaihtaa sähkösopimus vihreään sähköön, lentää vähemmän, syödä enemmän kasviksia ja vähemmän lihaa, liikkua auton sijaan lihasvoimalla, kuluttaa vähemmän rahaa ja tarkistaa, että säästösi eivät tue fossiilitaloutta.
Pariisin ilmastosopimus = vuonna 2015 solmittu kansainvälinen ilmastosopimus, joka astui voimaan marraskuussa 2016. Sopimus ei sisällä määrällisiä päästövähennysvelvoitteita, vaan valtiot sitoutuvat siinä valmistelemaan, tiedottamaan, ylläpitämään sekä saavuttamaan omat kansalliset päästötavoitteensa. Yleisenä tavoitteena on pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen esiteolliseen aikaan verrattuna. Tällä hetkellä neuvotellaan Pariisin sopimuksen toimeenpanon yksityiskohdista.
Sopeutuminen = käytännöt, jotka valmistavat yhteiskuntaa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, sillä sen seurauksia ei voida enää kokonaan estää. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. muuttuvien ilmasto-olojen huomioimista kaavoituksessa, rakentamisessa ja terveydenhuollossa, vakuutusjärjestelmien kehittämistä sekä kosteikkoalueiden, metsien ja maatalousjärjestelmien monimuotoisuuden suojelua.
Sään ääri-ilmiöt = Ilmastonmuutoksen seurauksena sademäärät, lämpötilat ja ilmakehän kaasukoostumus muuttuvat maapallolla. Muutokset ovat erilaisia eri puolilla maailmaa, mutta pääsääntönä on että lämpötilat nousevat ja muut sääolot äärevöityvät: kuivuudet ja rankkasateet lisääntyvät ja myrskyt voimistuvat.
Terveys ja tautien leviäminen = Ilmastonmuutos vaikuttaa haitallisesti ihmisten terveyteen etenkin köyhissä maissa. Rankkasateiden ja tulvien vuoksi veden välityksellä leviävät sairaudet, kuten kolera, lisääntyvät. Myös sairauksia levittävät hyönteiset leviävät uusille alueille. Lisäksi juomaveden ja ruuan puute heikentävät ihmisten terveyttä. Ilmastonmuutos lisää myös psyykkisiä sairauksia, kuten voimakkaan ilmastoahdistuksen joskus aiheuttamaa masennusta. Toisaalta terveelliset elämäntavat, kuten hyötyliikunta ja kasvispainotteinen ruokavalio, auttavat ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Turve = Hitaasti uusiutuva energiamuoto (vrt. fossiiliset polttoaineet), jonka polttamisesta syntyvät hiilidioksidipäästöt ovat suuremmat kuin fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidipäästöt. Turpeen uusiutumiseen menee 3000 vuotta.
Uusiutuva energia = Energiaa, jota saadaan uusiutuvista lähteistä, esim. aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergia, maalämpö sekä aalloista ja vuoroveden liikkeistä saatava energia. Uusiutuvan energian käyttö aiheuttaa huomattavasti vähemmän ilmastopäästöjä kuin fossiilisten energialähteiden tai turpeen poltto.
Vaikuttaminen = Ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi tarvitaan monipuolista yhteiskunnallista vaikuttamista: sekä poliitikkojen että kansalaisten toimia. Kansalaiset voivat vaikuttaa ilmaston puolesta mm. toimimalla järjestöissä, kirjoittamalla mielipidekirjoituksia, kirjeitä ja vetoomuksia kansanedustajille, kunnanvaltuutetuille, ammattiliitoille tai yritysten edustajille, järjestämällä tai osallistumalla tapahtumiin tai mielenilmauksiin, äänestämällä, some-, netti- ja kahvipöytäkeskusteluissa sekä tekemällä ja julkaisemalla vastamainoksen tai muulla kulttuurihäirinnällä.
Voimistunut kasvihuoneilmiö = Maapallon elämälle välttämättömän kasvihuoneilmiön voimistuminen ilmakehässä lisääntyneen kasvihuonekaasujen (eritoten hiilidioksidin) määrän seurauksena. Voimistunut kasvihuoneilmiö aiheuttaa nykyisen ilmastonmuutoksen.
Lähde: Alkuperäinen sanasto on koottu Ilmastoterveisiä Etelästä -hankkeessa. Muokkaukset Luokanopen ilmasto-oppaan tekijät. Alkuperäinen sanasto nähtävissä täällä.
1 Muutamme ilmastoa. Ilmatieteen laitoksen tutkijoiden katsaus
ilmastonmuutokseen. Heikki Nevanlinna (päätoim.) 2008.
2 Summary for Policymakers. IPCC 2007.
3 Summary for Policymakers. IPCC 2014.
4 Summary for Policymakers. IPCC 2013.
5 Summary for Policymakers. IPCC 2018.
Kuvat ja teksti
Kuvat ovat vapaasti käytössä kyseisen kuvan CC-lisenssin mukaisesti (esim. mainitse kuvaaja käyttäessäsi kuvaa). Kuvaajatiedot ja alkuperäiskuvat löydät Flickr-kuvagalleriasta.
Biologian ja maantieteen opettajien liitto / Ilmastoterveisiä Etelästä -hanke. Pinja Sipari / Open ilmasto-opas. Anna Muotka ja Aino Kinni / Luokanopen ilmasto-opas.
