Ilmastonmuutos kasvattajalle

Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympäristöongelma. Tästä syystä ilmastonmuutoksesta käytetään myös termiä ilmastokriisi. Johtavien ilmastotutkijoiden mukaan kyseessä on globaali hätätila ja suuri osa maan elämästä on vaarassa.

Ilmastonmuutos vaikuttaa ihmistoimintaan ja luonnonympäristöihin jo nyt ja vaikutukset tulevat lisääntymään tulevaisuudessa. Ihmisten toiminnan vaikutus ilmastonmuutoksen etenemisessä on ratkaiseva, ja ilmastonmuutoksen katastrofaalisimpia seurauksia voidaan edelleen estää, jos niin halutaan.

Ilmastonmuutos on osa moninaista ympäristö- ja kestävyysongelmien vyyhtiä, ja toisaalta sen ratkaisut edustavat kestävää elämäntapaa. Jotta erilaisia kestävyyshaasteita voitaisiin pätevällä tavalla ratkaista, on tunnettava juuri kyseisen ongelman syyt ja parhaat ratkaisumallit. 

Ilmastonmuutos on moniin muihin kestävyyshaasteisiin verrattuna valtavan suuri ja jo itsessään hyvin kompleksinen ilmiö. Tästä syystä Luokanopen ilmasto-oppaassa huomio keskitetään lähes pelkästään ilmastonmuutokseen.

Tältä sivulta löydät tietoa seuraavista teemoista:

• Ilmastonmuutos ilmiönä
• Ilmastonmuutoksen syyt
• Ilmastonmuutoksen seuraukset
• Ilmastonmuutoksen ratkaisijat ja ratkaisut
• Hillitsemistoimet
• Sopeutumistoimet
• Mitä ilmastonmuutos ei ole?
• Ilmastoaiheisia kysymyksiä?
• Ilmastosanasto
• Lähteet

Ilmastonmuutos ilmiönä

Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan kasvihuoneilmiön voimistumista. Kasvihuoneilmiö on ilmiö, jossa eräät ilmakehän kaasut, mm. vesihöyry ja hiilidioksidi, toimivat samaan tapaan kuin lasi kasvihuoneessa: ne päästävät Auringon valon maan pinnalle, mutta estävät osaa lämmöksi muuttuneesta Auringon säteilystä karkaamasta takaisin avaruuteen. Luonnollinen kasvihuoneilmiö pitää planeettamme elämälle suotuisana. Nykyinen keskilämpötila maapallolla on reilut 15°C. Ilman luonnollista kasvihuoneilmiötä keskilämpötila maapallolla olisi –18°C eli 33°C nykyistä kylmempi. ¹

Nykyinen ilmastonmuutos on syntynyt, koska ihmiskunta tuottaa toiminnallaan valtavia määriä kasvihuonekaasuja ilmakehään, jotka voimistavat kasvihuoneilmiötä. Tämän seurauksena ilmasto muuttuu.

Katso video ilmastonmuutoksesta ilmiönä tämän linkin kautta (Youtube).

Ilmastonmuutoksen syyt

Tärkeimpiä ihmisen tuottamia kasvihuonekaasuja ovat hiilidioksidi (CO₂), metaani (CH₄) ja dityppioksidi (N₂O) ². Näistä kolmesta kasvihuonekaasusta hiilidioksidi on ilmastonmuutoksen kannalta kaikista keskeisin. Merkittävin hiilidioksidin lähde on fossiilisten polttoaineiden eli hiilen, öljyn, turpeen ja maakaasun käyttäminen energiantuotannossa ja liikenteessä. Kasvihuonekaasuja syntyy myös muun muassa maa- ja metsätaloudessa, teollisuuden prosesseissa sekä kaatopaikoilla.

Ilmasto on muuttunut aina, mutta viimeisen parinsadan vuoden aikana teollisen vallankumouksen myötä aiheutunut muutos on ollut poikkeuksellisen nopea. Ilmastonmuutoksen kiihdyttäjänä onkin ennen kaikkea fossiilisten polttoaineiden polttamiseen perustuva teollistuminen sekä siihen kietoutuva nykyinen yhteiskuntajärjestelmämme, jonka keskeisenä tavoitteena on jatkuva taloudellisen kasvun tavoittelu. Nämä yhteiskunnalliset murrokset kytkeytyvät muun muassa luonnonvarojen ylikulutukseen, kulutusyhteiskunnan kehitykseen, kolonialismiin, energiapolitiikkaan ja markkinoiden toimintaan.

Ilmastonmuutoksen ymmärtämisessä keskeisessä roolissa ovat luonnontieteellisen osaamisen lisäksi kysymykset yhteiskuntien toiminnasta sekä eettiset näkökulmat ja arvokysymykset. Pelkkä tieto ilmastonmuutoksesta ei siten riitä, vaan aihetta tulee käsitellä monipuolisesti ja monialaisesti.³

Ilmastonmuutoksen seuraukset

Ilmastonmuutoksen myötä maapallon ilmasto lämpenee, ja nykyisin keskilämpötila on noussut noin 1,36 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna ⁴. Tähän muutokseen liittyy useita seurauksia, kuten lämpötilojen nousu, äärimmäiset sääilmiöt (helleaaltoja, kuivuuksia, rankkasateita, tulvia, myrskyjä) sekä jäätiköiden ja merenjään väheneminen. Merenpinta nousee, kasvillisuusvyöhykkeet siirtyvät ja kasvukaudet muuttuvat.

Ilmastonmuutoksen tutkimuksessa puhutaan paljon keikahduspisteistä, eli kriittisistä kynnyksistä, joiden ylittäminen voi aiheuttaa äkillisiä, peruuttamattomia muutoksia ilmastojärjestelmissä. Näitä keikahduspisteitä ovat esimerkiksi Grönlannin ja Länsi-Antarktiksen jäätiköiden sulaminen sekä Pohjois-Atlantin merivirran muutokset. Useat näistä pisteistä ovat jo lähellä ylittymistä.⁵  Olemmekin siirtymässä ilmastonmuutoksessa sen kriittiseen ja arvaamattomaan vaiheeseen.⁶

Luonnossa muutokset tapahtuvat niin nopeasti, että ekosysteemit eivät ehdi sopeutua. Elinympäristöjen muutokset heikentävät monien lajien, kuten korallieläinten, elinmahdollisuuksia, ja ilmastonmuutos on yksi syy nykyiselle luontokadolle ja kuudennelle sukupuuttoaallolle. Jos maapallon keskilämpötila nousee kahdella asteella, ekosysteemit voivat romahtaa ja laajamittaiset eläin- ja kasvilajien sukupuutot voivat kiihtyä.⁷

Ihmisten osalta ilmastonmuutoksen seuraukset voivat olla erittäin vakavia. Luonnonkatastrofit, nälänhätä ja elinkelvottomiksi muuttuvat alueet lisäävät sosiaalisia jännitteitä, konflikteja ja taloudellista epävakautta. Sairaudet ja pandemiat voivat levitä helpommin, ruuantuotanto vaikeutuu ja ilmastopakolaisuus voi yleistyä, kun ihmiset joutuvat pakenemaan elinkelvottomilta alueilta. Eriarvoisuus ilmastonmuutoksen vaikutuksissa on kuitenkin suuri: haavoittuvimmat ryhmät kärsivät eniten.

Erityisesti arktinen alue on erityisen haavoittuva ilmastonmuutokselle, sillä siellä lämpeneminen tapahtuu kaksinkertaisella nopeudella verrattuna globaalin keskilämpötilan nousuun. Tämä uhkaa arktista luontoa ja sen monimuotoisuutta, ja Suomessakin monet pohjoiset lajit voivat kadota. Toisaalta ilmaston lämpeneminen saattaa hyödyttää joitakin lajeja, kuten kettuja, kun elinalueet laajenevat pohjoisemmaksi. ⁸  Ilmastonmuutos ajaa monet lajit leviämään uusille alueille ja muuttaa luonnon tasapainoa.

Kaiken kaikkiaan ilmastonmuutos on globaalisti vakava haaste, jonka vaikutukset näkyvät niin luonnossa kuin ihmisten elinoloissa. Tavoite rajoittaa lämpeneminen 1,5 asteeseen on ensiarvoisen tärkeä, sillä se voi estää monien tuhoisien muutosten tapahtumisen.

Ilmastonmuutoksen ratkaisijat ja ratkaisut

Nykyisen tiedon valossa ilmastonmuutosta ei ole enää mahdollista pysäyttää, sillä jo aiheutetut ilmastopäästöt lämmittävät ilmakehää vielä satojen vuosien ajan. Voimme kuitenkin edelleen vaikuttaa monin tavoin siihen, kuinka paljon ilmasto muuttuu. Ihmisen toiminnan vaikutus ilmastonmuutoksen etenemisessä on ratkaiseva ja katastrofaalisimmilta seurauksilta voidaan edelleen välttyä, jos niin halutaan. 

Tilanne ei tällä hetkellä näytä hyvältä, ja toimia tilanteen parantamiseksi tarvitaan. Valtioiden tämänhetkisillä päästövähennystavoitteilla ilmaston arvioidaan lämpenevän tämän vuosisadan aikana noin 2,5–2,9 astetta esiteolliseen aikaan nähden ⁹. Nykymenolla globaalin keskilämpötilan ennustetaan ylittävän pitkän aikavälin mittauksissa 1,5 asteen rajan jo 2030-luvun alkupuoliskolla ¹⁰. Vuositasolla mitattuna 1,5 asteen raja ylitettiin ensimmäisen kerran alkuvuodesta 2024 ¹¹. Ilmaston lämpenemisessä jokainen asteen kymmenys lisää seurauksien vakavuutta.

Jotta ilmastokriisi voidaan ratkaista, tarvitaan kansainvälisen yhteistyön ja valtioiden toimien lisäksi paikallishallinnon, yksityissektorin, kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten laajaa osallistumista työhön. Mukaan ilmastotoimiin tarvitaan siis valtioita, kuntia, yrityksiä, järjestöjä, yhdistyksiä, kansalaisliikkeitä, kouluja, päiväkoteja ja vapaa-ajan toimijoita, sekä näissä toimivia ihmisiä. Heillä ja meillä kaikilla on työssä oma roolimme. Koska ilmastonmuutoksen seurauksia ja vaikutuksia ei voida enää kokonaan estää, on niihin alettu myös jo sopeutua. 

Yhdistyneet kansakunnat eli YK on keskeisin toimija valtioiden välisen ilmastonmuutoksen vastaisen työn järjestämisessä. Uusin kansainvälinen ilmastosopimus saatiin aikaan neuvotteluissa Pariisissa joulukuussa 2015. Pariisin sopimus ei sisällä määrällisiä päästövähennysvelvoitteita, vaan valtiot ovat sitoutuneet sopimuksessa valmistelemaan, tiedottamaan, ylläpitämään sekä saavuttamaan omat kansalliset päästövähennystavoitteensa. Yleisenä tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin edelleen rajattua alle 1,5 asteen. Todennäköisyys 1,5 asteen tavoitteesta kuitenkin uhkaa karata riittämättömien päästötoimien seurauksena.

Toivoa kuitenkin on: vuosittain maailman valtiot kokoontuvat YK:n kansainvälisiin ilmastokokouksiin neuvottelemaan ilmastotoimista. Esimerkiksi vuonna 2023 Dubain ilmastokokouksessa maailman maat päättivät siirtyä pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Siirtymälle ei ole tarkkaa määräaikaa, mutta sopimuksessa on viittaus hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä. Päätös ei riitä rajaamaan ilmaston lämpenemistä alle 1,5 asteeseen, mutta on merkittävä edistysaskel. Ilmastoneuvotteluissa käydään keskustelua myös esimerkiksi oikeudenmukaisuudesta ilmastotoimien rahoittamisessa.

Hillitsemistoimet

IIlmastonmuutoksen hillitsemisellä tarkoitetaan kaikkia niitä toimintatapoja ja keinoja, joilla ilmastonmuutoksen etenemistä hidastetaan. Merkittävimmät ilmastonmuutoksen hillintätoimet tehdään energiantuotannossa, teollisuudessa, liikenteessä, asumisessa ja maa- ja metsätaloudessa. On siirryttävä päästöttömiin ja uusiutuviin energianlähteisiin, vähennettävä energiankulutusta ja parannettava energiatehokkuutta sekä oltava avoin uusille tavoille tehdä asioita. 

Päästövähennykset eivät kuitenkaan yksin riitä hidastamaan lämpötilan nousua. Yhtenä hillintätoimena on hiilidioksidin poistaminen ilmakehästä metsien ja soiden hiilinieluja lisäämällä ja hakkuita vähentämällä, sekä muilla hiilidioksidin talteenoton keinoilla. Hiilidioksidin poistamista ilmakehästä tarvitaan sitä enemmän, mitä hitaammin päästöjä vähennetään. Täydentävänä ilmaston lämpenemisen hillintätoimena on ehdotettu myös ilmastonmuokkausmenetelmiä, joskaan niiden roolista ei olla ainakaan toistaiseksi kovin yksimielisiä ¹².  

Käytännössä yhteiskunnallinen muutos tehdään kehittämällä uusia ratkaisuja ja viemällä niitä käytäntöön lainsäädännön, tukien ja verotuksen, hyvän yhdyskuntasuunnittelun, koulutuksen ja viestinnän keinoin, tutkimalla ja kehittämällä uusia tuotteita ja palveluita, sekä tuomalla ilmastoasioita jatkuvasti esiin eri yhteyksissä, tarkastellen asioiden tilaa ja toimintatapoja rakentavan kriittisesti.

Suurin vastuu ilmastonmuutoksen hillinnästä on sitä eniten aiheuttaneilla valtioilla, valtion sisäisillä instituutioilla sekä suuryrityksillä. Kuitenkin, myös yksilön teoilla on merkitystä, koska nuo valtiot, instituutiot ja yritykset rakentuvat meistä, yksilöistä. Varsinkin yksilöt yhdessä voivat saada muutosta aikaan. Yhdessä muutosta voidaan saada aikaiseksi sekä suorilla päästövähennyksillä että epäsuorasti muun muassa yhteiskunnallisen vaikuttamisen kautta.

Nuoresta iästään huolimatta alakoulun oppilaat voivat myös toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kestävää elämäntapaa ja aktiivista kansalaisuutta on tärkeää opetella ja toteuttaa koulussa. Tämä toiminta on opetussuunnitelman mukaista. Monet lapsen elämää koskettavat päätökset tehdään kotona yhdessä perheen kanssa. Lasta on hyvä kannustaa pohtimaan ja keskustelemaan erilaisista valinnoista ja päätöksistä. Häntä voi myös kannustaa vaikuttamaan lähiyhteisöissä tehtäviin ratkaisuihin.

Sopeutumistoimet

Ilmastonmuutokseen sopeutumisella tarkoitetaan keinoja ja tapoja, joilla voidaan varautua ilmastonmuutoksen seurauksiin sekä vähentää yhteiskunnan ja ympäristön haavoittuvuutta niille. Ilmastonmuutoksen etenemiseen ja sen seurauksiin sopeutuminen on välttämätöntä kaikkialla maailmassa, vaikka onnistuisimmekin rajoittamaan ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen.¹³

Seurauksiin on sopeuduttava paikalliset tarpeet huomioiden. Sopeutuminen vaatii suunnitelmallisuutta ja ennakointia. Suomessa ilmastonmuutokseen sopeutuminen tarkoittaa monenlaisten toimenpiteiden yhdistämistä eri sektoreilla, kuten maa- ja metsätaloudessa, rakennus- ja infrastruktuurialalla, vesivarojen hallinnassa sekä luonnon monimuotoisuuden vahvistamisessa.

1. Maa- ja metsätalous: Ilmastonmuutos voi tuoda mukanaan kasvukausien pidennyksen ja sään ääri-ilmiöiden (esim. kuivuus, rankkasateet) lisääntymisen. Sopeutuminen voi tarkoittaa viljelykasvien valinnan tarkistamista, uusien viljelytekniikoiden käyttöönottoa tai metsähoidon käytänteiden mukauttamista.
2. Infrastruktuuri ja rakennukset: Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät erityisesti rakenteiden ja infrastruktuurin kestävyydessä. Voimakkaammat sateet ja tulvat voivat aiheuttaa haasteita viemäröinnille ja rakentamisen vaatimuksille. Rakennusnormeja voidaan päivittää kestämään paremmin näitä muutoksia, ja samalla ilmastonmuutoksen vaikutuksia vähentäviä ratkaisuja, kuten viherrakentamista ja sademäärien säätelyä, voidaan ottaa käyttöön.
3. Vesivarojen hallinta: Lisääntyneet rankkasateet voivat lisätä tulvariskiä, ja sen vuoksi vesivarojen hallinta ja tulvasuojelu saavat entistä enemmän huomiota. Tähän sisältyy muun muassa tulvasuojien rakentaminen, luonnonmukainen vesien hallinta (esim. soiden ennallistaminen) ja virtaamien tarkempi ennustaminen.
4. Luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen: Ilmastonmuutos vaikuttaa myös Suomen luonnon monimuotoisuuteen. Ekosysteemit, kuten tunturit, metsät ja suot, ovat herkkiä muutoksille. Sopeutuminen voi edellyttää suojelualueiden laajentamista, erityisesti uhanalaisten lajien elinympäristöjen säilyttämistä ja ennallistamista.

Pohjoisen alueen ihmiset ja erityisesti arktisen alueen alkuperäiskansat ovat todistaneet ilmastonmuutoksen seurauksia ja samalla siihen sopeutumista vähintäänkin vuosikymmenten ajan paitsi luonnossa, myös elinkeinojen ja kulttuurin osalta. Saamelaisten perinteiset elinkeinot eli metsästys, kalastus,  poronhoito, käsityöt ja keräily ja niihin liittyvät perinnetiedot ovat muutoksen kourissa ilmaston lämpenemisen seurauksena.¹⁴

Varsinkin erityisen haavoittuvaisilla alueilla, kuten arktisella alueella, muutosten nopeus tekee sopeutumisesta haastavaa. Siksi on välttämätöntä kehittää paikallisten yhteisöjen ja ympäristön resilienssiä eli kykyä toipua ja palautua kriiseistä ja häiriöistä.¹⁵
Sopeutumistoimissa yhä keskeisemmäksi tavoitteeksi onkin noussut sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Sopeutustoimia suunnitellessa ja päätöksiä tehdessä on tärkeää huomioida vaikutusten jakautuminen eri alueiden ja ihmisten kesken, ihmisryhmien välinen eriarvoisuus, mahdolliset erityistarpeet sekä jokaisen mahdollisuus kuulluksi tulemiseen ja päätöksentekoon osallistumiseen.¹⁶

Mitä ilmastonmuutos ei ole?

Ilmastonmuutos ei ole ainoa ympäristöongelma, vaan se on osa moninaista nykymaailmaa riivaavaa ympäristö- ja kestävyysongelmien vyyhtiä. Muita ympäristökysymyksiä ovat esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden heikentäminen, merten roskaaminen, luonnonvarojen tuhlaaminen, kaupunki-ilman huono laatu, merien happamoittaminen ja kesäiset sinileväkukinnot Itämeressä. Joskus eri ympäristöongelmilla on yhteyksiä toisiinsa, joskus taas ei. Myös ongelmien laajuus vaihtelee: jotkut ympäristökysymykset voivat olla paikallisesti merkittäviä, toiset alueellisia ja jotkut, kuten ilmastonmuutos, vaikuttavat koko maapallon toimintaan. 

Ilmastonmuutoksesta puhuttaessa aihe sekoitetaan usein myös otsonikatoon, koska molemmat ilmiöt liittyvät ilmakehään. Otsonikato ei juurikaan liity nykyiseen ilmastonmuutokseen, vaan kyseessä ovat eri ilmiöt. Otsonikatoa voi kuitenkin käyttää hyvänä esimerkkinä siitä, miten maapallon eri valtiot ovat yhdistäneet voimansa yhteisen ongelman edessä ja saaneet luotua nopealla aikataululla yhteisiä sopimuksia ja toimintamalleja, joiden avulla ongelma on saatu hallintaan.

Jotta ympäristökysymyksiä voitaisiin pätevällä tavalla ratkaista, on tunnettava juuri kyseisen ongelman syyt ja parhaat ratkaisumallit, jotka siihen vaikuttavat. Jos tavoittelee muovitonta lähiluontoa, kannattaa laittaa roskat roskakoriin ja vaatia kunnalta kannellisia roskapönttöjä ulkoilualueille, jotta muovinriekaleet eivät karkaa tuulen mukana vesistöihin. Roskaantumiseen puuttuminen ei kuitenkaan vaikuta esimerkiksi siihen, että Etelä-Suomessa on todella vähän vanhoja metsiä, jotka olisivat tärkeitä uhanalaisten lajien turvaamiseksi. Roskaantumiseen ja aarniometsien vähenemiseen liittyvät ongelmat vaativat aivan erilaisia ratkaisukeinoja. 

Roskaantumiseen puuttuminen ei myöskään hillitse ilmastonmuutosta, koska ongelman juuri on energian tuottamisessa eikä energialla tuotetun lopputuloksen, kuten muovikuoren, sijoittelussa. Toisaalta taas, kierrättäminen laajassa mittakaavassa kiertotaloutena vähentää tavaroiden ja tarvikkeiden tuotantoa. Kiertotalous toimiessaan vähentää hiilidioksidipäästöjen syntymistä, jolloin se on yhteydessä ilmastonmuutokseen. 

Ilmastonmuutoksen hidastamisessa on keskeistä muistaa, että toiset toimet ovat tehokkaampia kuin toiset. Esimerkiksi kierrättäminen on yleisesti hyvä asia, mutta ilmastonmuutoksen hidastamisen kannalta on selvästi tärkeämpää luopua fossiilisten energiantuotantomuotojen käytöstä, suosia kasvisruokaa sekä vähentää turhaa kulutusta ja lentomatkailua.

Ilmastoaiheisia kysymyksiä?

Jos teillä, oppilailla tai opettajalla, on ilmastonmuutokseen liittyen kiperä kysymys, johon ei millään löydy vastausta, voi kysymyksen esittää vaikkapa yhteisesti luokan kanssa Ilmastokirjon Suora linja -palvelussa. Palvelusta vastaava Kehittämiskeskus Opinkirjo auttaa ja hankkii kysymyksiin asiantuntijan vastauksen. Ilmastokirjon sivujen kautta oppilaat ja opettajat voivat myös vaikuttaa päättäjiin ja luoda yhteyksiä medioihin ja järjestöihin.

Ilmastosanasto

Ekologinen kädenjälki = Toimet, joilla jonkin toiminnan, tuotteen tai palvelun aiheuttamaa hiilijalanjälkeä pienennetään.

Fossiiliset polttoaineet = Uusiutumattomia luonnonvaroja, joita ovat öljy, kivihiili ja maakaasu. Energiantuotanto fossiilisilla polttoaineilla perustuu raaka-aineen polttamiseen, jolloin vapautuu lämpöä. Niiden käyttö on suurin ilmastopäästöjen aiheuttaja. 

Hiilidioksidiekvivalentti (lyhenne CO2-ekv. tai CO2e) = Kasvihuonekaasupäästöjen yhteismitta, jonka avulla voidaan laskea yhteen eri kasvihuonekaasujen päästöjen vaikutus kasvihuoneilmiön voimistumiseen. Päästöt yhteismitallistetaan eli muunnetaan ekvivalenttiseksi hiilidioksidiksi lämmityspotentiaalikertoimen avulla.

Hiilijalanjälki = Jonkin toiminnan, tuotteen tai palvelun aiheuttama ilmastokuorma eli se, kuinka paljon ilmastopäästöjä tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy.

Hillintätoimet = Kaikki ne toimintatavat, joilla ilmastonmuutoksen etenemistä hidastetaan. Yhteiskunnallisesti ajateltuna mm. uusien ja jo olemassa olevien teknisten ja sosiaalisten innovaatioiden (tuotteet ja palvelut) kehittäminen ja käyttöönotto, sekä lakien, tukien ja verotuksen uudelleensuuntaaminen, hyvä yhdyskuntasuunnittelu, koulutus ja viestintä, ilmastoasioiden tuominen jatkuvasti esiin eri yhteyksissä tarkastellen asioiden tilaa ja toimintatapoja rakentavan kriittisesti. Yksilötasolta ajateltuna hillintätoimilla tarkoitetaan ilmastovastuullisia toimia asumisen, liikkumisen, ruokailun ja kuluttamisen ratkaisuissa.

Ilmastoahdistus = Vaikeat tuntemukset, kuten huoli, suru, pelko ja ahdistus, joita henkilö voi kokea ilmastonmuutokseen ja tulevaisuuteen liittyen. Ilmastonmuutos on niin suuri ongelma, että ahdistuksen tunne on normaali ja ikään kuin “oikeutettu”. Tunteesta ei siis tarvitse tuntea syyllisyyttä, vaikkei se mukava olekaan. Ilmastoahdistusta voi torjua tavallisilla stressinhallintatekniikoilla, mm. riittävällä unella ja liikunnalla sekä puhumalla asiasta ystävien tai terapeutin kanssa. Usein ahdistukseen auttaa myös ilmaston puolesta toimiminen, mm. yhteiskunnallinen ja kuluttajavaikuttaminen oman jaksamisen rajoissa.

Ilmastokriisi = Tarkoittaa nykyistä, ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta. Termiä käytetään korostamaan ilmiön ja sen vaatimien toimien akuuttiutta.

Ilmastonmuutos = Maapallon ilmasto on muuttunut aina. Ilmastonmuutos-termillä tarkoitetaan nykyistä, ihmisen aiheuttamaa kasvihuoneilmiön voimistumista, jonka seurauksena maapallon ilmasto on muuttunut ja tulee muuttumaan. Muutokset näkyvät muun muassa maailmanlaajuisena keskilämpötilan nousuna sekä sään ääri-ilmiöiden lisääntymisenä. Ilmastonmuutos johtuu siitä, että ihmiskunta tuottaa ilmakehään valtavia määriä ylimääräisiä kasvihuoneilmiötä voimistavia kasvihuonekaasuja. (Huom! Koska ilmastonmuutos-termi voidaan mieltää myös yleisesti, kautta aikojen, ilmaston muuttumista kuvaavaksi käsitteeksi, on termin rinnalla alettu käyttää myös käsitteitä ilmastokriisi ja ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos.)

Ilmasto-oikeudenmukaisuus = Kysymys siitä, kuka ilmastonmuutoksen on aiheuttanut ja kuka siitä joutuu kärsimään. Jotta ilmasto-oikeudenmukaisuus toteutuisi, tulisi ihmisoikeuksien eli ihmisarvoisen elämän toteutua maailmassa jokaiselle ihmiselle myös ilmaston muututtua. Ilmastonmuutos vaarantaa jo nyt monien ihmisoikeuksien toteutumisen, mm. oikeuden elämään, ruokaan, veteen, terveyteen ja yhteiskunnan toimintoihin osallistumiseen.

Ilmastopakolainen = Henkilö, joka pakenee kotipaikastaan ilmaston muuttumisen seurauksena toiseen paikkaan kotimaassaan tai toiseen maahan. Ilmastopakolaisuus johtuu mm. kuivuuskausista, aavikoitumisesta, merenpinnan noususta sekä äärimmäisistä sääilmiöistä, kuten hirmumyrskyjen lisääntymisestä. Ilmastonmuutoksen odotetaan lisäävän ilmastopakolaisuutta tulevaisuudessa merkittävästi.

Ilmastopäästöt = Tietyt kasvihuonekaasuiksi kutsutut ilmakehän kaasut estävät lämpösäteilyn maapallolta avaruuteen ja voimistavat näin kasvihuoneilmiötä. Tärkeimpiä kasvihuonekaasuja ovat hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4) ja dityppioksidi (N2O). Ilmastonmuutos johtuu siitä, että ihmiskunta tuottaa valtavia määriä kasvihuoneilmiötä voimistavia kasvihuonekaasuja. Näitä ihmisen tuottamia kasvihuonekaasuja kutsutaan ilmastopäästöiksi. Merkittävin päästöjen lähde on fossiilisten polttoaineiden käyttäminen energiantuotannossa ja liikenteessä. Päästöjä syntyy myös mm. maataloudessa, teollisuuden prosesseissa, kaatopaikoilla ja metsäpaloissa.

Ilmastotoimet = Yleistermi ilmastonmuutoksen hillintätoimille ja sopeutumistoimille yhdessä.

Ilmastotoimija = Jotta ilmastokriisi voidaan ratkaista, tarvitaan ilmastotoimiin mukaan valtioita, kuntia, yrityksiä, kansalaisyhteiskuntaa ja kouluja, sekä näissä toimivia ihmisiä. Nämä kaikki voivat olla ilmastotoimijoita. Heillä ja meillä kaikilla on työssä oma roolimme. Aktiiviset ilmastotoimijat hidastavat ilmastonmuutosta ja sen seurauksia ympäri maapalloa.

Kasvihuoneilmiö = Kasvihuoneilmiö on maapallon elämälle välttämätön ilmiö, jossa eräät ilmakehän kaasut (mm. vesihöyry ja hiilidioksidi; ks. kasvihuonekaasut) toimivat kasvihuoneen lasin tapaan: ne päästävät auringon säteilyn maan pinnalle, mutta estävät osaa lämmöksi muuttuneesta säteilystä karkaamasta takaisin avaruuteen sitomalla lämpösäteilyä itseensä.

Kasvihuonekaasut = Kaasuja, jotka sitovat lämpösäteilyä ilmakehässä ja näin estävät lämmön karkaamisen maapallolta avaruuteen. Kasvihuonekaasuja ovat mm. vesihöyry (H2O), hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4) ja dityppioksidi (N2O). Kasvihuonekaasut ylläpitävät elämälle välttämätöntä kasvihuoneilmiötä. Hiilidioksidin, metaanin ja dityppioksidin lisääntynyt määrä ilmakehässä voimistaa kasvihuoneilmiötä, ja on syynä nykyiseen ilmastonmuutokseen.

Keikahduspiste = kriittinen kynnys tai raja-arvo, jonka ylittyessä ilmiön kehitys laajenee ja kiihtyy dramaattisesti aiheuttaen merkittäviä ja usein peruuttamattomia muutoksia. Keikahduspisteillä viitataan tässä yhteydessä ilmastojärjestelmiin, kuten Grönlannin ja Länsi-Antarktiksen jäätiköiden ja ikiroudan sulamiseen. Keikahduspisteillä voidaan tarkoittaa myös sosiaalisia ilmiöitä, joissa jonkin raja-arvon ylittäminen voi sysätä liikkeelle laajan kulttuurisen muutoksen.

Kuluttajavalinnat = kulutusvalinnoillamme on aina vaikutuksia meitä ympäröivään maailmaan. Tärkeimmät ilmastonmuutosta hillitsevät kuluttajavalinnat liittyvät asumiseen, liikkumiseen, ruokaan ja tavaroihin ja palveluihin. Käytännössä kannattaa vaihtaa sähkösopimus vihreään sähköön, lentää vähemmän, syödä enemmän kasviksia ja vähemmän lihaa, liikkua auton sijaan lihasvoimalla, kuluttaa vähemmän rahaa ja tarkistaa, että säästösi eivät tue fossiilitaloutta.

Kulutusperäiset päästöt = tavaroiden ja palveluiden tuotannossa syntyneet päästöt lasketaan sen mukaan, missä ne on kulutettu

Luontokato = ihmisen toiminnallaan aiheuttama luonnon monimuotoisuuden romahdus, joka on käynnissä kaikkialla maapallolla. Luontoa katoaa sata tai jopa tuhat kertaa nopeammin kuin koskaan ihmiskunnan historiassa. Käynnissä on maapallon historian kuudes sukupuuttoaalto.

Muunlajinen = muuta lajia kuin ihmistä edustava. Ihminen on osa monilajista maailmaa yhtenä lajina muiden joukossa.

Pariisin ilmastosopimus = vuonna 2015 solmittu kansainvälinen ilmastosopimus, joka astui voimaan marraskuussa 2016. Sopimus ei sisällä määrällisiä päästövähennysvelvoitteita, vaan valtiot sitoutuvat siinä valmistelemaan, tiedottamaan, ylläpitämään sekä saavuttamaan omat kansalliset päästötavoitteensa. Yleisenä tavoitteena on pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen esiteolliseen aikaan verrattuna. Tällä hetkellä neuvotellaan Pariisin sopimuksen toimeenpanon yksityiskohdista.

Sopeutuminen = käytännöt, jotka valmistavat yhteiskuntaa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, sillä sen seurauksia ei voida enää kokonaan estää. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. muuttuvien ilmasto-olojen huomioimista kaavoituksessa, rakentamisessa ja terveydenhuollossa, vakuutusjärjestelmien kehittämistä sekä kosteikkoalueiden, metsien ja maatalousjärjestelmien monimuotoisuuden suojelua.

Systeeminen ajattelu =  kokonaisvaltainen tapa tarkastella maailmaa. Tarkastelemme systeemisen ajattelun puitteissa asioita aina suhteessa kokonaisuuteen, jonka osia ne ovat. Esimerkiksi yksittäisen kasvin tapauksessa, pyrimme ymmärtämään sitä sen koko ekosysteemin kontekstissa. Systeeminen ajattelu auttaa tarkastelemaan ongelmien keskinäisriippuvaista luonnetta ja hahmottamaan ilmiöiden taustalla vaikuttavia rakenteita. Kyseessä onkin kestävän tulevaisuuden rakentamisen ja ekososiaalisen sivistyksen avaintaito. 

Sään ääri-ilmiöt = Ilmastonmuutoksen seurauksena sademäärät, lämpötilat ja ilmakehän kaasukoostumus muuttuvat maapallolla. Muutokset ovat erilaisia eri puolilla maailmaa, mutta pääsääntönä on että lämpötilat nousevat ja muut sääolot äärevöityvät: kuivuudet ja rankkasateet lisääntyvät ja myrskyt voimistuvat.

Terveys ja tautien leviäminen = Ilmastonmuutos vaikuttaa haitallisesti ihmisten terveyteen etenkin köyhissä maissa. Rankkasateiden ja tulvien vuoksi veden välityksellä leviävät sairaudet, kuten kolera, lisääntyvät. Myös sairauksia levittävät hyönteiset leviävät uusille alueille. Lisäksi juomaveden ja ruuan puute heikentävät ihmisten terveyttä. Ilmastonmuutos lisää myös psyykkisiä sairauksia, kuten voimakkaan ilmastoahdistuksen joskus aiheuttamaa masennusta. Toisaalta terveelliset elämäntavat, kuten hyötyliikunta ja kasvispainotteinen ruokavalio, auttavat ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Turve = Hitaasti uusiutuva energiamuoto (vrt. fossiiliset polttoaineet), jonka polttamisesta syntyvät hiilidioksidipäästöt ovat suuremmat kuin fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidipäästöt. Turpeen uusiutumiseen menee 3000 vuotta.

Uusiutuva energia = Energiaa, jota saadaan uusiutuvista lähteistä, esim. aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergia, maalämpö sekä aalloista ja vuoroveden liikkeistä saatava energia. Uusiutuvan energian käyttö aiheuttaa huomattavasti vähemmän ilmastopäästöjä kuin fossiilisten energialähteiden tai turpeen poltto.

Vaikuttaminen = Ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi tarvitaan monipuolista yhteiskunnallista vaikuttamista: sekä poliitikkojen että kansalaisten toimia. Kansalaiset voivat vaikuttaa ilmaston puolesta mm. toimimalla järjestöissä, kirjoittamalla mielipidekirjoituksia, kirjeitä ja vetoomuksia kansanedustajille, kunnanvaltuutetuille, ammattiliitoille tai yritysten edustajille, järjestämällä tai osallistumalla tapahtumiin tai mielenilmauksiin, äänestämällä, some-, netti- ja kahvipöytäkeskusteluissa sekä tekemällä ja julkaisemalla vastamainoksen tai muulla kulttuurihäirinnällä.

Viheliäinen ongelma = ongelma, jonka ratkaiseminen on erityisen vaikeaa. Viheliäiseen, pirulliseen tai ilkeään ongelmaan liittyy yleensä paljon tekijöitä ja muuttujia, jotka tekevät ongelmasta monimutkaisen. Tällaiseen ongelmaan liittyy usein myös erilaisia arvoja ja näkökulmia ja niitä voidaan luonnehtia avoimiksi ja ajassa muuttuviksi. Viheliäiset ongelmat ovat uniikkeja, jolloin ratkaisumallit eivät ole suoraan siirrettävissä ongelmasta toiseen. Siksi niitä tuleekin käsitellä poikkiyhteiskunnallisesti ja laaja-alaisesti.

Voimistunut kasvihuoneilmiö = Maapallon elämälle välttämättömän kasvihuoneilmiön voimistuminen ilmakehässä lisääntyneen kasvihuonekaasujen (eritoten hiilidioksidin) määrän seurauksena. Voimistunut kasvihuoneilmiö aiheuttaa nykyisen ilmastonmuutoksen.

Lähteet

1 Suomen luonto 2100. Tutkimusretki tulevaisuuteen. Kotakorpi, K. 2022, s. 29. Bazar. 

2 Kasvihuonekaasut. Ilmatieteenlaitos. https://www.ilmatieteenlaitos.fi/kasvihuonekaasujen-tutkimus 

3  Ilmastokasvatus kaipaa kokonaisvaltaista otetta. Essi Aarnio-Linnanvuori. 2023. https://akavaworks.fi/julkaisut/ilmasto-osaaminen-osa-4-essi-aarnio-linnanvuori-ilmastokasvatus-kaipaa-kokonaisvaltaista-otetta/ 

4 Climate change: Global Temperature. NASA 2023. https://climate.nasa.gov/vital-signs/global-temperature/?intent=121 

5 Global Tipping Points. Summary report: key messages. https://global-tipping-points.org/summary-report/key-messages/ 

6 The 2024 state of the climate report: Perilous times on planet Earth. Journal Article in BioScience, 2024. https://academic.oup.com/bioscience/advance-article/doi/10.1093/biosci/biae087/7808595 

7 Sixth assessment report: Fact sheet, Biodiversity. Climate change impacts and risks, IPCC 2022. https://www.ipcc.ch/report/ar6/wg2/downloads/outreach/IPCC_AR6_WGII_FactSheet_Biodiversity.pdf 

8 Ilmastonmuutoksen vaikutukset ekologisiin prosesseihin ja Suomen luonnon monimuotoisuuteen. Ilmasto-opas.fi. https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/ilmastonmuutoksen-vaikutukset-ekologisiin-prosesseihin-ja-suomen-luonnon-monimuotoisuuteen 

9 Emissions Gap Report 2023: Broken Record – Temperatures hit new highs, yet world fails to cut emissions (again). UNEP. https://www.unep.org/resources/emissions-gap-report-2023

10 Climate Change 2023: Synthesis Report. IPCC, Geneva, Switzerland. https://www.ipcc.ch/report/ar6/syr/downloads/report/IPCC_AR6_SYR_FullVolume.pdf 

11 Monthly Climate Bulletin. Warmest January on record, 12-month average over 1.5°C above preindustrial. Copernicus 2024. https://climate.copernicus.eu/warmest-january-record-12-month-average-over-15degc-above-preindustrial 

12 Johannes Roviomaan kolumni: Anteeksi, mutta olisiko teillä hetki aikaa keskustella ilmastonkorjauksesta? 3.5.2023. https://yle.fi/a/74-20021874 

13 IPCC:n 6. arviointiraportin osaraportin 2 infografiikat kuvaavat ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutumista. Ilmasto-opas.fi 2022. https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/ipcc-n-6-arviointiraportin-osaraportin-2-infografiikat-kuvaavat-ilmastonmuutoksen-vaikutuksia-ja-sopeutumista 

14 SAAMI: saamelaisten sopeutuminen ilmastonmuutokseen -hankkeen tieteellinen loppuraportti, 2020. https://oulurepo.oulu.fi/handle/10024/45450 

15 The Arctic in a changing climate. Arctic Council. https://arctic-council.org/explore/topics/climate/

16 Ilmastonmuutokseen on sopeuduttava. Ympäristöhallinnon verkkopalvelu ymparisto.fi. https://www.ymparisto.fi/fi/ilmasto-muutoksessa/ilmastonmuutokseen-sopeuduttava

---