Dálkkádatrievdan bajásgeassái

Dálkkádatrievdan lea duođalaččamus birasčuolbma, man olmmošgoddi lea goassige deaivan. Dán dihte dálkkádatrievdamis geavahit maid doahpaga dálkkádatroassu. Njunuš dálkkádatdutkiid mielde gažaldagas lea máilmmiviidosaš heahtedillii ja stuorra oassi eananspáppa eallimis lea vára vuolde.

Dálkkádatrievdan váikkuha olbmuid doaimmaide ja luonddubirrasiidda juo dál ja váikkuhusat lassánit boahtteáiggis. Olbmuid doaimmaid váikkuhusat dálkkádatrievdama ovdáneamis fertejit čovdojuvvot, ja dálkkádatrievdama garraseamos čuovvumušaid sáhttá ain eastit, juos nu háliidit.

Dálkkádatrievdan lea oassi girjás biras- ja suvdilvuođačuolmmaid gihpus, ja nuppe dáfus dan čovdosat ovddastit suvdilis eallinvuogi. Vai iešguđetlágan suvdilvuođahástalusaid sáhtášii gelbbolaš vugiin čoavdit, ferte dovdat aitto gažaldatvuloš čuolmma sivaid ja buoremus čoavdinmálliid.

Dán siiddus gávnnat dieđuid čuovvovaš temáin:

• Dálkkádatrievdan fenomenan
• Dálkkádatrievdama sivat
• Dálkkádatrievdama čuovvumušat
• Dálkkádatrievdama čoavdit ja čovdosat
• Dálkkádatrievdama goahcan
• Dálkkádatrievdamii vuogáiduvvan
• Dálkkádatsánit
• Gáldut

Dálkkádatrievdan fenomenan

Dálkkádatrievdan mearkkaša šaddoviessofenomena stuorruma. Šaddoviessofenomena lea fenomena, mas áibmogearddi muhtin gássat, ee. čáhcelievla ja čitnadioksiida, doibmet seammá sullasaččat go láse šaddoviesus: dat luitet beaivváščuovgga eanagierragii, muhto estet oasi liekkasvuođa gárgideames ruovttoluotta gomuvuhtii. Lunddolaš šaddoviessofenomena geažil min planehtas lea vuogas eallit. Dálá gaskatemperatuvra eananspáppas lea badjelaš 15°C. Almmá lunddolaš šaddoviessofenomena haga, gaskatemperatuvra eananspáppas livččii –18°C nappo 33°C čoaskáseappo go dál. ¹

Dálá dálkkádatrievdan lea šaddan, dasgo olmmošgoddi buvttada doaimmaideaset bokte issoras olu šaddoviessogássaid áibmogeardái, mat lasihit šaddoviessofenomena. Dán čuovvumuššan dálkkádat rievdá.

Dálkkádatrievdama sivat

Deháleamos šaddoviessogássat, maid olmmoš buvttada, leat čitnadioksiida (CO₂), metána (CH₄) ja didahpaoksiida (N₂O) ². Dán golmma šaddoviessogássas čitnadioksiida lea dálkkádatrievdama dáfus deháleamos. Mearkkašahttimus čitnadioksiida gáldu lea fossiila boaldámušaid nappo čina, oljju, lavnnji ja eanangássa geavaheapmi energiijabuvttadeamis ja johtolagas. Šaddoviessogássat šaddet maid earret eará eanan- ja vuovdedoalus, industriija proseassain ja ruskabáikkiin.

Dálkkádat lea rievdan álo, muhto maŋimuš moaddečuođi jagi áigge industriijalaš váldegomiheami mielde dat lea rievdan jođáneappot go dábálaččat. Dálkkádatrievdama fártta lasihit eandalii industrialiserejupmi, mii vuođđuduvvá fossiila boaldámušaid boaldimii, ja dasa laktáseaddji dálá servodatortnet, man guovddáš mihttomearri lea oppa áigge viggat stuorrut ekonomalaččat. Dát servodatlaš nuppástusat čatnasit earret eará luondduriggodagaid liigegolaheapmái, golahanservodaga ovdáneapmái, kolonialismii, energiijapolitihkkii ja márkaniid doaibmamii.

Dálkkádatrievdama ipmirdeamis guovddážis leat luonddudieđalaš máhtu lassin jearaldagat servodagaid doaibmamis ja ehtalaš geahččanguovllut ja árvojearaldagat. Dušše diehtu dálkkádatrievdamis ii dakko bokte leat doarvái, muhto baicce fáttá berre gieđahallat máŋggabealagit ja máŋggafágalaččat.³

Dálkkádatrievdama čuovvumušat

Dálkkádatrievdama mielde eananspáppa dálkkádat lieggana, ja dán áigge gaskamearálaš liekkasvuođadilli lea loktanan sullii 1,36 gráđa ovdaindustriijalaš áiggi ektui ⁴. Dán nuppástussii laktásit máŋggat čuovvumušat, dego liekkasvuođadili loktaneapmi, mearihis dálkefenomenat (guhkálaš báhkat, goikkádagat, ráššoarvvit, dulvvit, garra dálkkit) ja lassin jihkiid ja mearrajieŋa geahppáneapmi. Mearragiera loktana, šaddodatavádagat sirdašuvvet ja šaddanbajit rivdet.

Dálkkádatrievdama dutkamušas hubmojuvvo olu jorggáldatčuoggáin, dahjege kritihkalaš šielmmáin, maid rasttildeapmi sáhttá dagahit fáhkkadis, máhcatmeahttun nuppástusaid dálkkádatvuogádagain. Dát jorggáldatčuoggát leat ovdamearkka dihte Ruonáeatnama ja Oarje-Antarktisa jihkiid suddan ja Davvi-Atlántta mearrarávnnji nuppástusat. Máŋggaid dáid čuoggáid mii leat juo goasii rasttildeame.⁵  Mii leatge sirdašuvvame dálkkádatrievdamis dan kritihkalaš ja árvitmeahttun muddui.⁶

Luonddus nuppástusat dáhpáhuvvet nu johtilit, ahte ekovuogádagat eai olle vuogáiduvvat. Eallinbirrasiid nuppástusat heajudit máŋggaid šlájaid, dego korállaelliid, eallinvejolašvuođaid, ja dálkkádatrievdan lea okta sivva dáláš luonddujápmui ja guđát sogahuvvanbárrui. Jus eananspáppa gaskatemperatuvra loktana guokte gráđa, ekovuogádagat sáhttet gahččat ja ealli- ja šaddošlájaid viiddes sogahuvvan sáhttá jođálmuvvat.⁷

Olbmuid oasil dálkkádatrievdama čuovvumušat sáhttet leat erenomáš duođalaččat. Luondduroasut, nealggiheahti ja guovlluid rievdan dakkárin, ahte dain ii sáhte šat orrut, lasihit sosiála gealddu, konflivttaid ja ekonomalaš eahpestáđisvuođa. Buohcuvuođat ja pandemiijat sáhttet leavvat álkibut, biebmobuvttadeapmi váttásmuvvá ja dálkkádatbáhtareapmi sáhttá lassánit, go olbmot gártet báhtarit guovlluin, gos ii sáhte orrut. Sierraárvosašvuohta dálkkádatrievdama váikkuhusain lea goittotge stuoris: rašimus joavkkut gillájit eanemusat.

Erenomážit árktalaš guovlu lea earenoamáš rašši dálkkádatrievdamii, dasgo dat lieggana guovtte geardde jođáneappot máilmmiviidosaš gaskatemperatuvrra ektui. Dát áitá árktalaš luonddu ja dan girjáivuođa, ja Suomasge máŋggat davvi šlájat sáhttet luottahuvvat. Nuppe dáfus dálkkádaga liegganeapmi soaitá ávkkuhit muhtin šlájaid, dego riebaniid, go eallinguovllut viidot davvelii. ⁸  Dálkkádatrievdama dihte máŋggat šlájat levvet ođđa guovlluide ja rievdadit luonddu dássedeattu.

Buot buohkanassii dálkkádatrievdan lea máilmmiviidosaččat duođalaš hástalus, man váikkuhusat dihttojit sihke luonddus ja olbmuid eallindiliin. Mihttomearri ráddjet liegganeami 1,5 gráđđii lea mihá dehálaš, daningo dat sáhttá eastit máŋggaid earenoamáš vahátlaš nuppástusaid dáhpáhuvvamis.

Dálkkádatrievdama čoavdit ja čovdosat

Dálá dieđuid mielde dálkkádatrievdama ii leat šat vejolaš bissehit, dasgo juo dagahuvvon dálkkádatnuoskkideamit liggejit áibmogearddi vel čuđiid jagiid. Mii sáhttit goittotge ain váikkuhit máŋgga ládje dasa, man olu dálkkádat rievdá. Olbmo doaimmaid váikkuhus dálkkádatrievdama ovdáneamis lea guovddážis ja garraseamos čuovvumušaid sáhttit ain garvit, juos nu háliidit.

Dilli ii dál oro leame buorre, ja buoridan dihte dili, dárbbašuvvojit doaimmat. Stáhtaid dálá nuoskkidangeahpedanmihttomeriid mielde  dálkkádaga árvvoštallet liegganit dán jahkečuođi áigge sullii 2,5–2,9 gráđa ovdaindustriijalaš áiggi ektui ⁹. Juos mii joatkit seammá ládje, globála gaskatemperatuvrra einnostit guhkes áigegaskka mihtidemiin rasttildit 1,5 gráđa ráji juo 2030-logu álggogeahčen ¹⁰. Jahkedásis mihtidemiin, 1,5 gráđa rádji rasttilduvvui vuosttamuš geardde jagi 2024 álggogeahčen ¹¹. Dálkkádaga liegganeamis guđege ceahki logádas lasiha čuovvumušaid duođalašvuođa.

Vai dálkkádatroasu sáhttá čoavdit, riikkaidgaskasaš ovttasbarggu ja stáhtaid doaimmaid lassin báikkálaš hálddahus, priváhtta sektor, álbmotservodat ja riikkavuložat fertejit viidát oassálastit bargui. Dálkkádatdoaimmaide dárbbašuvvojit mielde nappo stáhtat, gielddat, fitnodagat, organisašuvnnat, searvvit, álbmotlihkadusat, skuvllat, beaiveruovttut ja astoáiggedoaibmit, ja olbmot, geat doibmet dáid olis. Sis ja mis buohkain lea barggus iežamet rolla. Dasgo dálkkádatrievdama čuovvumušaid ja váikkuhusaid ii sáhte šat ollásit eastit, daidda leat álgán juo vuogáiduvvat.

Ovttastuvvan našuvnnat dahjege ON lea deháleamos doaibmi stáhtaid gaskasaš dálkkádatrievdama vuostásaš barggu ordnemis. Ođđaseamos riikkaidgaskasaš dálkkádatsoahpamuš šattai ráđđádallamiin Pariissas juovlamánus 2015. Pariissa soahpamuš ii sisttisdoala kvantitatiiva nuoskkidangeahpedangeatnegasvuođaid, muhto baicce stáhtat leat čatnasan soahpamušas válmmaštallat, dieđihit, bajásdoallat ja juksat iežaset našuvnnalaš mihttomeriid nuoskkidangeahpedeami hárrái. Almmolaš mihttomearrin lea doalahit eananspáppa gaskatemperatuvrra loktaneami čielgasit vuollil guovtti gráđas ovdaindustriijalaš áiggi ektui ja viggat doaimmaide, maid bokte liegganeami sáhtášii ain ráddjet vuollil 1,5 gráđđii. Duođaláhki 1,5 gráđa mihttomearis goittotge lea vára vuolde gárgidit reahkkámeahttun nuoskkidandoaimmaid čuovvumuššan.

Doaivva goittotge lea: jahkásaččat máilmmi stáhtat čoahkkanit ON:id riikkaidgaskasaš dálkkádatčoahkkimiidda ráđđádallat dálkkádatdoaimmain. Ovdamearkka dihte jagi 2023 Dubai dálkkádatčoahkkimis máilmmi riikkat mearridedje heaitit geavaheames fossiila boaldámušaid. Sirdašuvvamii ii leat dárkilis mearreáigi, muhto soahpamušas čujuhuvvo čitnaneutrálavuhtii jagi 2050 rádjái. Mearrádus ii leat doarvái ráddjet dálkkádaga liegganeami vuollil 1,5 gráđđii, muhto dat lea mearkkašahtti ovdánanlávki. Dálkkádatráđđádallamiin ságastallojuvvo maiddái ovdamearkka dihte vuoiggalašvuođas dálkkádatdoaimmaid ruhtadeamis.

Dálkkádatrievdama goahcan

Dálkkádatrievdama goahcan mearkkaša buot daid doaibmavugiid ja koansttaid, maiguin dálkkádatrievdama ovdáneapmi goazahuvvo. Deháleamos dálkkádatrievdama hálddašanbarggut dahkkojuvvojit energiijabuvttadeamis, industriijas, johtolagas, orrumis ja eanan- ja vuovdedoalus. Ferte sirdašuvvat nuoskkitkeahtes ja ođasmuvvi energiijagálduide, geahpedit energiijagolaheami ja buoridit energiijabeaktilvuođa, ja leahkit rabas ođđa vugiide bargat áššiid.

Nuoskkidangeahpádusat eai goittotge okto reahkká goahcat temperatuvrra loktaneami. Okta hálddašandoaibma lea čitnadioksiida jávkadeapmi áibmogearddis lasihemiin vuvddiid ja jekkiid čitnarájuid ja geahpedemiin čuollamiid, ja eará čitnadioksiida rádjanvugiiguin. Čitnadioksiida ferte jávkadit áibmogearddis dađi eanet, mađi hihtáseappot nuoskkideamit geahpeduvvojit. Dálkkádaga liegganeami dievasmahtti goahcandoaibman leat evttohan maid dálkkádaga gieđahallanmetodaid, muhto daid rollas eai goit vuos leat hirbmat ovttamielalaččat ¹².  

Praktihkas servodatlaš nuppástus dahkkojuvvo gárgehemiin ođđa čovdosiid ja ollašuhttimiin daid praktihkas láhkaásaheami, doarjagiid ja vearuhusa, buori servodatplánema, skuvlejumi ja diehtojuohkima vugiiguin, dutkamiin ja gárgehemiin ođđa buktagiid ja bálvalusaid, ja čalmmustahttimiin dálkkádatáššiid bistevaččat iešguđet oktavuođain, dárkkodemiin áššiid dili ja doaibmavugiid konstruktiivvalaččat ja kritihkalaččat.

Ovddasvástádus dálkkádatrievdama goahcamis

Stuorámus ovddasvástádus dálkkádatrievdama goahcamis lea dain stáhtain, mat leat eanemusat dagahan nuoskkidemiid, muhto maiddái stuorra fitnodagain ja stáhta siskkáldas instituhtain. Goittotge maiddái indiviiddain lea dehálaš rolla, dasgo stáhtat ja fitnodagat čohkiidit mis, ovttaskas olbmuin. Indiviiddaid oktasaš dagut sáhttet váikkuhit mearkkašahtti ládje dálkkádatrievdama caggamii, sihjke njuolga nuoskkidangeahpedemiid bokte ja eahpenjuolga earret eará servodatlaš váikkuheami bokte.

Mánát ja nuorat dálkkádatdoaibmin

Vaikko vuolleskuvllahasat leat nuorat, sii sáhttet maid doaibmat dálkkádatrievdama goahcama beales. Suvdilis eallinvuohki ja aktiivvalaš riikkavulošvuohta leat dehálaš dáiddut, mat ohppiide oahpahuvvojit oassin oahppaplánas. Skuvllas hárjehallet ja arvvosmahttet dahkat vásttolaš válljejumiid. Máŋggat mearrádusat, mat váikkuhit máná eallimii, dahkkojuvvojit goittotge ruovttus bearrašiin. Máná sáhttá arvvosmahttit ságastallat ja suokkardallat iešguđetlágan válljejumiid, ja váikkuhit čovdosiidda, mat dahkkojuvvojit báikkálaš servošiin.

Dálkkádatrievdamii vuogáiduvvan

Dálkkádatrievdamii vuogáiduvvan mearkkaša vugiid ja dábiid, maiguin sáhttá ráhkkanit dálkkádatrievdama čuovvumušaide ja váikkuhit dasa, ahte servodat ja biras eai leat nu rašit daid váikkuhusaide. Dálkkádatrievdama ovdáneapmái ja dan čuovvumušaide vuogáiduvvan lea vealtameahttun olles máilmmis, vaikko lihkostuvašeimmetge ráddjet dálkkádaga liegganeami 1,5 gráđđii¹³ .  Buoremus dilis vuogáiduvvan- ja caggandoaimmat dievasmahttet nubbi nuppi.

Čuovvumušaide ferte vuogáiduvvat ja caggandoaimmaid ferte bargat vuhtiiválddi báikkálaš dárbbuid. Árktalaš guovlluin, dego Suomas davvin, dálkkádat rievdá jođánit, mii váttásmahttá vuogáiduvvama, ja danin báikkálaš servošiid ja birrasa resilienssa nappo návccaid ceavzit ja dáibat nuppástusain lea vealtameahttun nanosmahttit ¹⁴.  

Fuomášan veara lea, ahte árktalaš guovlluid eamiálbmogat, dego sápmelaččat, inuihtat ja eará davvi álbmogat, leat earenoamáš rašes sajádagas, dasgo sin árbevirolaš ealáhusat ja eallinvuohki, dego meahccebivdu, guollebivdu, boazodoallu ja čoaggin, leat nannosit čatnosis luondduriggodagaide ja dálkkádahkii. Dálkkádaga liegganeapmi áitá dáid árbevirolaš ealáhusaid ja daidda laktáseaddji árbedieđu, nappo doaimmat dárbbašuvvojit seailluhan dihte kulturárbbi ja ealáhusaid nuppástusa siste.¹⁵

Suomas dálkkádatrievdamii vuogáiduvvan mearkkaša, ahte máŋggalágan doaibmabijut ovttastahttojuvvojit iešguđet sektoriin, dego eanan- ja vuovdedoalus, huksen- ja infrastruktuvrasuorggis, čáhceriggodagaid hálddašeamis, luonddu girjáivuođa nanosmahttimis dahje boazodoalus.

1. Eanan- ja vuovdedoallu: Dálkkádatrievdan sáhttá mielddisbuktit, ahte šaddanbajit guhkkot ja mearihis dálkefenomenat (omd. goikkádat, ráššoarvvit) lassánit. Vuogáiduvvan sáhttá mearkkašit gilvvašattuid válljema dárkkisteami, ođđa gilvinteknihkaid atnuiváldima dahje vuovdedivššu geavadiid rievdadeami.
2. Infrastruktuvra ja huksehusat: Dálkkádatrievdama váikkuhusat dihttojit earenoamážit huksehusaid ja infrastruktuvrra nanuvuođas. Garraseabbo arvvit ja dulvvit sáhttet dagahit hástalusaid duolvačáhcebohcciide ja huksema gáibádusaide. Huksennorpmat soitet ođasmahttojuvvot gierdat buorebut dáid nuppástusaid ja seammás lea vejolaš váldit atnui čovdosiid, mat geahpedit dálkkádatrievdama váikkuhusaid, dego ruonashuksema ja arvečáziid regulerema.
3. Čáhceriggodagaid hálddašeapmi: Lassánan ráššoarvvit sáhttet lasihit dulveriskka, ja dan dihte čáhceriggodagaid hálddašeapmi ja dulvesuodjalus ožžot ain eanet fuomášumi. Dása gullá earret eará dulvesujiid huksen, lunddolaš čáhcehálddašeapmi (omd. jekkiid rekonstrueren) ja rávnnjiid dárkilut einnosteapmi.
4. Luonddu girjáivuođa nanosmahttin: Dálkkádatrievdan váikkuha maiddái Suoma luonddu girjáivuhtii. Ekovuogádagat, dego duoddarat, vuovddit ja jeakkit, leat hearkkit nuppástusaide. Vuogáiduvvan sáhttá eaktudit suodjalanguovlluid viiddideami, earenoamážit áitatvuloš šlájaid eallinbirrasiid seailluheami ja rekonstruerema.
5. Boazodoallu: Liegganeaddji dálvvit sáhttet dagahit jiekŋagerddiid, mii váttásmahttá bohccuid borrama. Dasa lassin nuppástuvvi dálkedilit sáhttet váikkuhit guohtuneatnamiid kvalitehtii ja dasa, mot dat leat olámuttus. Vuogáiduvvan sáhttá mearkkašit bohccuid lassebiebmama dálvet ja guohtuneatnamiid geavaheami plánema ja optimaliserema, vai bohccot ožžot doarvái biepmu ja guohtuneatnamat bissot buori ortnegis.

Vuogáiduvvandoaimmain ain deháleabbo mihttomearrin lea badjánan sosiála vuoiggalašvuohta. Vuogáiduvvandoaimmaid plánedettiin ja mearrádusaid barggadettiin lea dehálaš vuhtiiváldit váikkuhusaid juohkašuvvama iešguđet guovlluid ja olbmuid gaskkas, olmmošjoavkkuid gaskasaš sierraárvosašvuođa, vejolaš sierradárbbuid ja juohkehačča vejolašvuođa gullojuvvot ja oassálastit mearrádusbargamii.¹⁶

Dálkkádatsánit

Ekologalaš luodda = Doaimmat, maiguin muhtin doaimma, buktaga dahje bálvalusa dagahan čitnaluodda geahpeduvvo.

Fossiila boaldámušat = Ođasmuvakeahtes luondduriggodagat, mat leat olju, báktečitna ja eanangássa. Energiijabuvttadeapmi fossiila boaldámušaiguin vuođđuduvvá álgoávdnasa boaldimii, ja dalle šaddá liekkasvuohta. Daid geavaheapmi nuoskkida eanemusat dálkkádaga.

Čitnadioksiidaekvivaleanta (oanádus CO2-ekv. dahje CO2e) = Šaddoviessogássanuoskkidemiid oktasaš mihttu, man bokte sáhttá rehkenastit iešguđet šaddoviessogássaid nuoskkidemiid váikkuhusa šaddoviessofenomena stuorrumii. Nuoskkideamit nuppástuhttojuvvojit ekvivaleanta čitnadioksiidan liggenpotentiálagerddoniin.

Čitnaluodda = Muhtin doaimma, buktaga dahje bálvalusa dagahan dálkkádatnoađđi, nappo dat, man olu dálkkádatnuoskkideamit buktaga dahje doaimma eallingearddi áigge šaddet.

Goahcandoaimmat = Buot dat doaibmavuogit, maiguin dálkkádatrievdan goazahuvvo. Servodaga geahččanguovllus ee. ođđa ja juo gárvves teknihkalaš ja sosiála innovašuvnnaid (buktagat ja bálvalusat) gárgeheapmi ja atnuiváldin, ja maiddái lágaid, doarjagiid ja vearuhusa ođđasit čujuheapmi, buorre servodatplánen, skuvlen ja diehtojuohkin, dálkkádatáššiid čalmmustahttin bistevaččat iešguđet oktavuođain dárkkodemiin áššiid dili ja doaibmavugiid konstruktiivvalaččat ja kritihkalaččat. Indiviidadási geahččanguovllus goahcandoaimmat mearkkašit dálkkádaga dáfus vásttolaš doaimmaid orruma, johtima, borrama ja golaheami čovdosiin.

Dálkkádatáŧestus = Váttes dovdamušat, dego fuolla, moraš, ballu ja áŧestus, maid olmmoš sáhttá vásihit dálkkádatrievdama ja boahtteáiggi hárrái. Dálkkádatrievdan lea nu stuora čuolbma, ahte áŧestusa dovdu lea dábálaš ja dego “vuoiggadahtton”. Dovddu dihte ii nappo dárbbaš dovdat sivalašvuođa, vaikke dat ii leatge somá. Dálkkádatáŧestusa sáhttá dustet dábálaš streassahálddašanteknihkaiguin, ee. oađđimiin doarvái, lihkademiin ja hupmamiin áššis olbmáiguin dahje terapevttain. Dávjá áŧestussii veahkeha maiddái dálkkádaga beales doaibman, ee. servodatlaš ja golaheaddjiváikkuheapmi iežas návccaid ja veaju mielde.

Dálkkádatroassu = Mearkkaša dáláš, olbmo dagahan dálkkádatrievdama. Doaba geavahuvvo deattuhit fenomena ja dan gáibidan doaimmaid hohpolašvuođa.

Dálkkádatrievdan = Eananspáppa dálkkádat lea rievdan álo. Dálkkádatrievdan-doaba mearkkaša dáláš, olbmo dagahan šaddoviessofenomena stuorruma, man čuovvumuššan eananspáppa dálkkádat lea rievdan ja rievdá ain. Nuppástusat dihttojit earret eará máilmmiviidosaš gaskatemperatuvrra loktaneamis ja mearihis dálkefenomenaid lassáneamis. Dálkkádatrievdan lea čuovvumuš das, ahte olmmošgoddi buvttada áibmogeardái issoras olu badjelmearálaš šaddoviessogássaid, mat nanosmahttet šaddoviessofenomena. (Fuom! Dasgo dálkkádatrievdan-doahpaga sáhttá jurddašit maiddái almmolaččat, doaban, mii govvida dálkkádaga rievdama čađa áiggiid, doahpaga bálddas leat geavahišgoahtán maid doahpagiid dálkkádatroassu ja olbmo dagahan dálkkádatrievdan.)

Dálkkádatvuoiggalašvuohta = Jearaldat das, gii dálkkádatrievdama lea dagahan ja gii das šaddá gillát. Vai dálkkádatvuoiggalašvuohta ollašuvašii, olmmošvuoigatvuođat dahjege olmmošárvosaš eallin galggašedje leat máilmmis juohke olbmos, maiddái dalle, go dálkkádat lea rievdan. Dálkkádatrievdan bidjá juo dál vára vuollái máŋggaid olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvama, ee. vuoigatvuođa eallimii, bibmui, čáhcái, dearvvašvuhtii ja oassálastit servodaga doaimmaide.

Dálkkádatbáhtareaddji = Olmmoš, guhte báhtara ruovttubáikkistis dálkkádaga rievdama dihte eará báikái ruovtturiikkastis dahje nuppi riikii. Dálkkádatbáhtareapmi lea čuovvumuš ee. goikkádagain, sáttoábiid lassáneamis, mearragierraga loktaneamis ja mearehis dálkefenomenain, dego hirpmusdálkkiid lassáneamis. Dálkkádatrievdama vurdet lasihit dálkkádatbáhtareaddjiid meari boahtteáiggis mearkkašahtti ládje.

Dálkkádatnuoskkideamit = Dihto šaddoviessogássan gohčoduvvon áibmogearddi gássat estet liekkassuonjardeami eananspáppas gomuvuhtii ja nanosmahttet dákko bokte šaddoviessofenomena. Deháleamos šaddoviessogássat leat čitnadioksiida (CO2), metána (CH4) ja didahpaoksiida (N2O). Dálkkádatrievdan lea čuovvumuš das, ahte olmmošgoddi buvttada issoras olu šaddoviessogássaid, mat nanosmahttet šaddoviessofenomena. Dát olbmo buvttadan šaddoviessogássat gohčoduvvojit dálkkádatluoitimin. Deháleamos luoitimiid gáldu lea fossiila boaldámušaid geavaheapmi energiijabuvttadeamis ja johtolagas. Nuoskkideamit šaddet maid ee. eanandoalus, industriija proseassain, ruskabáikkiin ja vuovdebuollimiin.

Dálkkádatdoaimmat = Oktasašdoaba dálkkádatrievdama goahcandoaimmaide ja vuogáiduvvandoaimmaide ovttas.

Dálkkádatdoaibmi = Vai dálkkádatroasu sáhttá čoavdit, dálkkádatdoaimmaide dárbbašuvvojit mielde stáhtat, gielddat, fitnodagat, riikkavulošservodat ja skuvllat, ja olbmot, geat barget dáin. Dát buot sáhttet leat dálkkádatdoaibmit. Sis ja mis buohkain lea barggus iežamet rolla. Aktiivvalaš dálkkádatdoaibmit goazahit dálkkádatrievdama ja dan čuovvumušaid miehtá máilmmi.

Šaddoviessofenomena = Šaddoviessofenomena lea eananspáppa eallimii vealtameahttun fenomena, mas áibmogearddi muhtin gássat (ee. čáhcelievla ja čitnadioksiida; gč. šaddoviessogássat) doibmet dego šaddoviesu láse: dat luitet beaivváža suonjardeami eanangierragii, muhto estet oasi suonjardeamis, mii lea nuppástuvvan liekkasvuohtan, báhtareames ruovttoluotta gomuvuhtii čatnamiin liekkassuonjardeami alcces. 

Šaddoviessogássat = Gássat, mat čatnet liekkassuonjardeami áibmogearddis ja estet ná lieggasa gárgideames eananspáppas gomuvuhtii. Šaddoviessogássat leat ee. čáhcelievla (H2O), čitnadioksiida (CO2), metána (CH4) ja didahpaoksiida (N2O). Šaddoviessogássat bajásdollet eallimii vealtameahttun šaddoviessofenomena. Čitnadioksiida, metána ja didahpaoksiida leat lassánan áibmogearddis, mii nanosmahttá šaddoviessofenomena ja lea sivva dáláš dálkkádatrievdamii.

Jorggáldatčuokkis = kritihkalaš šielbmá dahje rádjeárvu, ja juos dat manná badjel, fenomena viidu ja jođálmuvvá dramáhtalaččat ja dagaha mearkkašahtti ja dávjá máhcatkeahtes nuppástusaid. Jorggáldatčuoggát čujuhit dán oktavuođas dálkkádatvuogádagaide, dego Ruonáeatnama ja Oarje-Antarktisa jihkiid ja agibeaiduolu suddamii. Jorggáldatčuokkis sáhttá maid mearkkašit sosiála fenomenaid, main muhtin rádjeárvvu rasttildeapmi sáhttá vuolggahit viiddes kultuvrralaš nuppástusa.

Golaheaddjiválljejumit = min golaheaddjiválljejumit váikkuhit álo min birastahtti máilbmái. Deháleamos golaheaddjiválljejumit, mat goazahit dálkkádatrievdama, laktásit orrumii, johtimii, bibmui ja dávviriidda ja bálvalusaide. Praktihkas gánnáha molsut elefápmosoahpamuša ruoná elefápmui, girdit uhcit, borrat eambbo šattuid ja uhcit bierggu, johtit biilla sadjái deahkkefámuiguin, golahit uhcit ruđa ja dárkkistit, ahte du seastin ruđat eai doarjjo fossiilaekonomiija.

Golahusvuđot nuoskkideamit = dávviriid ja bálvalusaid buvttadeamis šaddan nuoskkideamit rehkenastojuvvojit dan mielde, gos dat leat golahuvvon

Luonddujápmu = luonddu girjáivuođa hedjoneapmi, man olmmoš lea doaimmaidis bokte dagahan, ja mii lea jođus olles eananspáppas. Luondu jápmá čuođi dahje juobe duhát geardde johtileappot go goassige ovdal olmmošgotti historjjás. Jođus lea eananspáppa historjjá guđát sogahuvvanbárru.

Earášlájat = ovddasta eará šlája go olmmoš. Olmmoš lea oassi máŋggašlájat máilmmis oktan šládjan earáid siste.

Pariissa dálkkádatsoahpamuš = jagi 2015 čadnojuvvon riikkaidgaskasaš dálkkádatsoahpamuš, mii bođii fápmui skábmamánus 2016. Soahpamuš ii sisttisdoala kvantitatiiva nuoskkideami geahpedangeatnegasvuođaid, muhto baicce stáhtat čatnasit das válmmaštallat, dieđihit, bajásdoallat ja juksat iežaset našuvnnalaš mihttomeriideaset nuoskkideami hárrái. Almmolaš mihttomearrin lea viggat doaibmat nu, ahte liegganeami lihkostuvašii ráddjet vuollil 1,5 gráđđii ovdaindustriija áiggi ektui. Dál ráđđádallet Pariissa soahpamuša ollašuhttima detáljain.

Resiliensa = mearkkaša návccaid ceavzit, vuogáiduvvat dahje dáibat hehttehusdiliin, dego kriissain, birasroasuin dahje eará nuppástusain. Indiviiddaid, servošiid ja ekovuogádagaid resiliensa čujuha dasa, man bures dat nagodit vuogáiduvvat ja joatkit doaimmaset vuostegieđageavadiid maŋŋel.

Vuogáiduvvan = geavadagat, mat válmmaštallet servodaga dálkkádatrievdama váikkuhusaide, dasgo dan čuovvumušaid ii sáhte šat ollásit eastit. Praktihkas dát mearkkaša ee. nuppástuvvi dálkkádatdiliid vuhtiiváldima lávvemis, huksemis ja dearvvašvuođafuolahusas, dáhkádusvuogádagaid ovddideamis ja njeaššeguovlluid, vuvddiid ja eanandoallovuogádagaid girjáivuođa suodjaleami.

Systemalaš jurddašeapmi =  oppalaš vuohki dárkkodit máilmmi. Mii dárkkodit systemalaš jurddašeami olis áššiid álo dan ollisvuođa ektui, man oasit dat leat. Ovdamearkka dihte ovttaskas šattu buohta mii viggat ipmirdit dan olles ekovuogádaga oktavuođas. Systemalaš jurddašeapmi veahkeha dárkkodit čuolmmaid gaskasaš sorjavašvuođa luonddu ja ipmirdit ráhkadusaid fenomenaid duogážis. Gažaldagas leage suvdilis boahtteáiggi huksen ja ekososiála čuvgehusa guovddáš máhttu.

Dálkki mearehis fenomenat = Dálkkádatrievdama čuovvumuššan arvemearit, liekkasvuođadilit ja áibmogearddi gássačoakkádus rivdet eananspáppas. Nuppástusat leat iešguđetláganat iešguđet báikkiin máilmmis, muhto váldonjuolggadus lea, ahte temperatuvrrat loktanit ja eará dálkedilit rivdet garraseamos dálkediliid guvlui: goikkádagat, ráššoarvvit ja garra dálkkit lassánit.

Dearvvašvuohta ja dávddaid leavvan = Dálkkádatrievdan váikkuha vahátlaččat olbmuid dearvvašvuhtii eandalii geafes riikkain. Ráššoarvviid ja dulvviid dihte lassánit buohcuvuođat, mat njommot čázi bokte, dego kolera. Maiddái divrrit, mat njoammudit buohcuvuođaid, levvet ođđa guovlluide. Dasa lassin juhkančázi ja biepmu vátni heajudit olbmo dearvvašvuođa. Dálkkádatrievdan dagaha eambbo maid psyhkalaš buohcuvuođaid, dego deprešuvnna, man fámolaš dálkkádatáŧestus muhtumin dagaha. Nuppe dáfus dearvvašlaš eallindábit, dego árgalihkadeapmi ja šattut váldobiebmun, veahkehit dálkkádatrievdama caggama. 

Lavdnji = Hihtásit ođasmuvvi energiijahápmi (vrd. fossiila boaldámušat), man boaldimis šaddet eanet čitnadioksiidanuoskkideamit go fossiila boaldámušain. Lavnnji ođasmuvvamii manná 3000 jagi.

Ođasmuvvi energiija = Energiija, maid oažžu ođasmuvvi gálduin, omd. beaivváš-, biegga-, čáhce- ja bioenergiija, eanaliggen ja energiija, mii ožžojuvvo báruin ja vuorročázis. Ođasmuvvi energiija geavaheapmi dagaha olu uhcit dálkkádatnuoskkidemiid go fossiila energiijagálduid dahje lavnnji boaldin.

Váikkuheapmi = Čoavdin dihte dálkkádatrievdama, dárbbašuvvo máŋggabealagis servodatlaš váikkuheapmi: sihke politihkkariid ja riikkavuložiid doaimmat. Riikkavuložat sáhttet váikkuhit dálkkádaga beales ee. doaibmamiin organisašuvnnain, čállimiin oaivilčállosiid, reivviid ja átnumušaid riikkabeaiáirasiidda, gieldda váljaolbmuide, ámmátlihtuide dahje fitnodagaid ovddasteddjiide, lágidemiin dahje oassálastimiin dáhpáhusaide dahje miellačájáhusaide, jienastemiin, ságastallamiin somes, neahtas ja gáfestaladettiin, ja maiddái bargamiin ja almmustahttimiin vuostemáidnosa dahje eará kulturhehttema bokte.

Váivves čuolbma = čuolbma, man čoavdin lea earenomáš váttis. Váivves, unohis dahje ilgadis čulbmii laktásit dávjjimusat olu áššit ja variábelat, maid geažil čuolbma lea moalkái. Dákkár čulbmii laktásit dávjá maid iešguđetlágan árvvut ja geahččanguovllut ja daid sáhttá govvidit dakkárin, mat leat rabas ja rivdet áiggi mielde. Váivves čuolmmat leat áidnalunddot čuolmmat, ja dalle čoavdinmálliid ii njuolga sáhte sirdit čuolmmas nubbái. Danin daid berrege gieđahallat servodaga iešguđet surggiin ja lávdamáhtolaččat.

Lassánan šaddoviessofenomena = Eananspáppa eallimii vealtameahttun šaddoviessofenomena nanosmuvvan áibmogearddis lassánan šaddoviessogássaid (earenoamážit čitnadioksiida) meari čuovvumuššan. Lassánan šaddoviessofenomena dagaha dáláš dálkkádatrievdama.

Gáldut

1 Suomen luonto 2100. Tutkimusretki tulevaisuuteen. Kotakorpi, K. 2022, s. 29. Bazar. 

2 Kasvihuonekaasut. Ilmatieteenlaitos. https://www.ilmatieteenlaitos.fi/kasvihuonekaasujen-tutkimus 

3  Ilmastokasvatus kaipaa kokonaisvaltaista otetta. Essi Aarnio-Linnanvuori. 2023. https://akavaworks.fi/julkaisut/ilmasto-osaaminen-osa-4-essi-aarnio-linnanvuori-ilmastokasvatus-kaipaa-kokonaisvaltaista-otetta/ 

4 Climate change: Global Temperature. NASA 2023. https://climate.nasa.gov/vital-signs/global-temperature/?intent=121 

5 Global Tipping Points. Summary report: key messages. https://global-tipping-points.org/summary-report/key-messages/ 

6 The 2024 state of the climate report: Perilous times on planet Earth. Journal Article in BioScience, 2024. https://academic.oup.com/bioscience/advance-article/doi/10.1093/biosci/biae087/7808595 

7 Sixth assessment report: Fact sheet, Biodiversity. Climate change impacts and risks, IPCC 2022. https://www.ipcc.ch/report/ar6/wg2/downloads/outreach/IPCC_AR6_WGII_FactSheet_Biodiversity.pdf 

8 Ilmastonmuutoksen vaikutukset ekologisiin prosesseihin ja Suomen luonnon monimuotoisuuteen. Ilmasto-opas.fi. https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/ilmastonmuutoksen-vaikutukset-ekologisiin-prosesseihin-ja-suomen-luonnon-monimuotoisuuteen 

9 Emissions Gap Report 2023: Broken Record – Temperatures hit new highs, yet world fails to cut emissions (again). UNEP. https://www.unep.org/resources/emissions-gap-report-2023

10 Climate Change 2023: Synthesis Report. IPCC, Geneva, Switzerland. https://www.ipcc.ch/report/ar6/syr/downloads/report/IPCC_AR6_SYR_FullVolume.pdf 

11 Monthly Climate Bulletin. Warmest January on record, 12-month average over 1.5°C above preindustrial. Copernicus 2024. https://climate.copernicus.eu/warmest-january-record-12-month-average-over-15degc-above-preindustrial 

12 Johannes Roviomaan kolumni: Anteeksi, mutta olisiko teillä hetki aikaa keskustella ilmastonkorjauksesta? 3.5.2023. https://yle.fi/a/74-20021874 

13 IPCC:n 6. arviointiraportin osaraportin 2 infografiikat kuvaavat ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutumista. Ilmasto-opas.fi 2022. https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/ipcc-n-6-arviointiraportin-osaraportin-2-infografiikat-kuvaavat-ilmastonmuutoksen-vaikutuksia-ja-sopeutumista 

14 SAAMI: saamelaisten sopeutuminen ilmastonmuutokseen -hankkeen tieteellinen loppuraportti, 2020. https://oulurepo.oulu.fi/handle/10024/45450 

15 The Arctic in a changing climate. Arctic Council. https://arctic-council.org/explore/topics/climate/

16 Ilmastonmuutokseen on sopeuduttava. Ympäristöhallinnon verkkopalvelu ymparisto.fi. https://www.ymparisto.fi/fi/ilmasto-muutoksessa/ilmastonmuutokseen-sopeuduttava