Ilmastokasvatus

Tällä sivulla esitellään ensin yleisesti ilmastokasvatusta, minkä jälkeen keskitytään alakoulussa toteutettavaan ilmastokasvatukseen, siihen liittyviin tavoitteisiin sekä ajankohtaisiin teemoihin. Jokaisen teeman yhteydessä nostetaan esille kiinnostavia linkkejä, joiden kautta kasvattaja voi perehtyä lisää teemoihin. Sivun lopusta löytyy lähdeluettelo sekä tekijätiedot.

Ilmastokasvatus on yksi ympäristökasvatuksen, kestävän kehityksen kasvatuksen ja ekososiaalisen sivistyksen osa-alue. Sille läheisiä kasvatuksen aloja ovat kansalais-, globaali- ja ihmisoikeuskasvatus, sekä tulevaisuus- ja mediakasvatus. Ilmastokasvatuksessa ohjataan kestävään elämäntapaan ja etsitään ratkaisukeskeisiä sekä sosiaalisesti hyväksyttäviä keinoja ilmastopäästöjen vähentämiseen, hiilinielujen lisäämiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.

Ilmastonmuutos on vuonna 2016 käyttöönotetuissa perusopetuksen opetussuunnitelmissa nostettu suomalaisen kouluopetuksen sisällöllisiin tavoitteisiin ensimmäistä kertaa. Opetussuunnitelmien mukaan perusopetuksen arvopohja perustuu ekososiaalisen sivistyksen ajatukselle. Ekososiaalisen sivistyksen johtoajatuksena on luoda elämäntapaa ja kulttuuria, joka vaalii ihmisarvon loukkaamattomuutta, ekosysteemien monimuotoisuutta ja uusiutumiskykyä sekä samalla rakentaa osaamispohjaa luonnonvarojen kestävälle käytölle perustuvalle kiertotaloudelle. Ilmastonmuutoksen vakavuuden ymmärtäminen ja sen hillitsemiseen liittyvät taidot ovat keskeinen osa ekososiaalista sivistystä.

Ilmastokasvatuksen tarve on viime vuosina lisääntynyt muun muassa seuraavista syistä:

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ilmenevät yhä vahvemmin kaikkialla luonnossa ja yhteiskunnassa, sekä globaalisti että paikallisesti.
Ilmastonmuutokseen liittyy monia harhakäsityksiä ja ennakkoluuloja.
Ilmastonmuutos on kokonaisvaltainen ja monitieteisesti tutkittava ilmiö, jonka ymmärtäminen edellyttää laaja-alaisen oppimisen valmiuksia. Laaja-alainen oppiminen ei perustu pelkästään käsitteiden määrittelyyn ja muistamiseen, vaan siihen liittyvät muun muassa tulevaisuuden hahmottaminen, ilmiöiden monimutkaisten kytkentöjen ymmärtäminen sekä hankittujen tietojen soveltamistaidot.

Ilmastokasvatus osaamisen ja vastuullisen kansalaisuuden perustana. Suomen ilmastopaneelin raportti 1/2015:
https://www.ilmastopaneeli.fi/wp-content/uploads/2018/10/Ilmastokasvatuksen-raportti-9.6.2015.pdf

Synkistely ei pelasta ilmastoa -kirjoitus:
http://www.skolar.fi/synkistely-ei-pelasta-ilmastoa/

Tarvitsemme lisää ilmastonmuutoskasvatusta -blogikirjoitus:
https://www.ilmastopaneeli.fi/2016/tarvitsemme-lisaa-ilmastonmuutoskasvatusta/

Ilmastokasvatuksen polkupyörämalli -animaatiovideo.

Alakoulun ilmastokasvatus on erilaista kuin nuorille ja aikuisille suunnattu ilmastokasvatus. Alakoululaiset ovat 6–13-vuotiaita ja heidän ymmärryksensä ja taitonsa maailman monimutkaisista ilmiöistä ovat vasta kehittymässä. Heille ei siis kannata opetuksessa tarjota samanlaisia ratkaisuja kuin nuorille tai aikuisille suunnatussa ilmastokasvatuksessa.

Ilmastokasvatuksen yhtenä tavoitteena on kestävän, ilmastovastuullisen tulevaisuuden rakentaminen. Tämä tulevaisuus vaatii arvoiltaan ja asenteiltaan ilmastovastuullisia kansalaisia. Alakouluikäisiä eivät vielä rajoita vanhat, opitut tavat ja asenteet. Tämän vuoksi ilmastovastuullisen arvo- ja asennekasvatuksen toteuttaminen on tärkeää aloittaa jo alakoulussa.

Perusopetuksen opetussuunnitelman arvoperustassa ilmastonmuutos on nostettu esille kestävän elämäntavan välttämättömyyden yhteydessä.

Ilmastonmuutos on yhä vahvemmin läsnä jokapäiväisessä elämässämme. Sen seuraukset, kuten myrskyt ja kuivuusjaksot, voimistuvat myös Suomessa. Lisäksi nykyaikana jo alakoululaiset kohtaavat aihepiirin vahvasti keskusteluiden ja median kautta. Alakouluikäinen ei voi välttyä ilmastonmuutokselta, joten vaikka ilmiö onkin monisyinen ja vaikea, on ilmastonmuutosta käsiteltävä jo alakoulussa.

Ilmastonmuutosta ei voi enää pysäyttää, mutta sitä voidaan hillitä ja siihen täytyy myös sopeutua. Siksi alakoululaisenkin yhteen arkitaitoon kuuluu jo nyt ja tulee yhä vahvemmin kuulumaan tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen kanssa elämisen taidon eli sopeutumisen vahvistaminen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että oppilaan tarvitsee omaksua tietoja, käytännön taitoja sekä psyykkisiä taitoja, kuten tunnetaitoja, jotta hän osaa sopeutua nyt ja tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen maailmaan.

Perusopetuksen opetussuunnitelman¹ arvoperustassa ilmastonmuutos on nostettu esille kestävän elämäntavan välttämättömyyden yhteydessä (s. 16), mistä syystä ilmastonmuutoksen käsittely kuuluu myös alakouluun läpileikkaavana teemana. Erikseen ilmastonmuutos mainitaan myös vuosiluokkien 3–6 ympäristöopin sisällöissä (s. 242). Laaja-alaisen osaamisen tavoite (s. 24) “Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen” (L7) on puolestaan saavutettavissa helposti ilmastokasvatuksen kautta.

Alakoulun ilmastokasvatuksen tavoitteita ovat (Ratinen, Kinni, Muotka & Sarivaara 2019)

ilmastonmuutoksen ilmiöön, sen syihin, seurauksiin ja ratkaisuihin tutustuminen
ajattelun taitojen, kuten kriittisen ajattelun ja syy-seuraus-suhteiden ymmärtämisen kehittäminen
ilmastovastuullisen identiteetin, asenteiden, arvomaailman ja maailmankuvan muodostumisen tukeminen
osallistaminen ja motivoiminen toimimaan yhdessä yhteisen ympäristön hyväksi
yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja toiminnan harjoitteleminen
ilmastonmuutokseen liittyvien tunnetaitojen kehittymisen tukeminen ja harjoittaminen
tulevaisuuskuvien tarkastelu
realistisen toivon valaminen ja vaaliminen

Alakoulun ilmastokasvatuksen tavoitteet pohjautuvat Sakari Tolppasen, Essi Aarnio-Linnanvuoren, Hannele Cantellin ja Anna Lehtosen vuonna 2017 julkaistuun kokonaisvaltaisen ilmastokasvatuksen polkupyörämalliin.² Mallin esittämiä tavoitteita on tarkennettu alakoulukontekstiin Luokanopen ilmasto-oppaan tekijöiden vuonna 2019 julkaistussa pro gradu -tutkielmassa.³

Kohti ratkaisukeskeistä ilmastokasvatusta. Suomen ilmastopaneelin ilmastokasvatuksen raportti 5/2019.
https://www.ilmastopaneeli.fi/wp-content/uploads/2019/11/Ilmastokasvatusraportti_final.pdf

Ilmastotiede tuntee ilmaston lämpenemistä aiheuttavat mekanismit ja ilmaston tiedetään tällä hetkellä lämpenevän globaalisti. Syynä tähän ovat suurelta osin ihmisen toimet maapallolla. Tutkijat ovat aiheesta lähes poikkeuksellisen yksimielisiä: ilmastonmuutostutkimuksista ainakin 97 % on yhtä mieltä siitä, että ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttamaa.^4,5 Vaikka laajan yleisön piirissä ilmenee vielä osittain poliittisin tarkoitusperinkin tuotettua ilmastoskeptisyyttä, on opettajan ja ilmastokasvattajan tarpeetonta ryhtyä aiheeseen liittyvään juupas-eipäs -väittelyyn.

Ilmastonmuutostutkimuksista 97 % on yhtä mieltä siitä, että ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttamaa.

Lähdekriittisyys on kuitenkin tärkeää kaikenlaisen ilmastoviestinnän tulkinnassa, mikä myös ilmastoasiaa tärkeänä pitävän on hyvä muistaa. Kestävyysongelmat muodostavat monimutkaisen kokonaisuuden. Ne liittyvät osittain toisiinsa, mutta kaikki ei liity kaikkeen. Otsoniaukon kasvaminen ei aiheuta ilmastonmuutosta. Tekstiilitehtaiden huonoilla työoloilla, veritimanteilla ja Tyynen valtameren jätepyörteellä ei myöskään juurikaan ole yhteyttä ilmastonmuutokseen. Sen sijaan luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä ja merten happamoitumisella on. On keskeisen tärkeää, että opettajalla on realistinen käsitys ympäristöongelmien välisistä suhteista, jottei hän vahingossa tule välittäneeksi oppilaille virheellisiä ajatusmallejaan.

NASA:n tilastollisia videoita ilmastonmuutoksesta:
https://climate.nasa.gov/interactives/climate-time-mach ine

Friendly Guide to Climate Change -video.

Mitä tiedämme ilmastonmuutoksesta 2016 -video.

Kuva: Climate Action Tracker/Climate Analytics/New Climate

Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen ei nykytiedon valossa ole enää mahdollista. Ihmisen toiminnan vuoksi ilmakehään joutuneet kasvihuonekaasut säilyvät siellä satoja vuosia ja lämmittävät ilmastoa, vaikka uusien päästöjen tuottaminen lopetettaisiin välittömästi.

Ilmastonmuutosta voidaan kuitenkin vielä hillitä niin, että ympäristölle ja ihmisille aiheutuvilta kaikkein katastrofaalisimmilta seurauksilta vältytään. Edellytyksenä tälle on, että jo aloitetut hillintätoimet kasvatetaan riittävän suuriksi riittävän nopeasti. Ilmastonmuutoksen hillintätoimia on tehtävä kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla: energiantuotannossa, teollisuudessa, liikenteessä, asumisessa ja maataloudessa. Samaan aikaan on aloitettava myös ilmastonmuutoksen tuomiin muutoksiin liittyvät sopeutumistoimet.

Keskeisimpinä ratkaisuina ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on esitetty uusiutuvaan energiaan siirtymistä ja ylimääräisten kasvihuonekaasujen sitomista takaisin maaperään muun muassa puita istuttamalla.

Yhteisenä tavoitteena on, ettei globaali lämpötila pääsisi nousemaan yli 1,5 astetta esiteollisesta ajasta mitattuna. Rajaamalla lämpötilan nousu 1,5 asteeseen voidaan välttää vakavimmat ilmastonmuutoksesta aiheutuvat seuraukset⁶ verrattuna jo kahden asteen lämpenemiseen. Tällä hetkellä globaali keskilämpötila on noussut jo noin 1,1 astetta.⁷ Nykyisillä rajoituksilla maapallon ilmakehä lämpenee keskimäärin 3,2 astetta vuosisadan loppuun mennessä.⁸ Peli ei kuitenkaan ole vielä menetetty. Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n vuonna 2018 julkaisemassa raportissa⁹ todetaan, etteivät ihmisen vuoteen 2018 mennessä tuottamat päästöt todennäköisesti riittäisi sysäämään maailman keskilämpötilan nousua yli 1,5 asteen vielä parina seuraavana vuosikymmenenä. Maailmanlaajuisia ilmastotoimia täytyy kuitenkin tehdä heti, sillä päästöt tulisi saada laskuun vuodesta 2020 alkaen ja täyteen päästöttömyyteen maapallolla tulisi pyrkiä vuoteen 2050 mennessä. Suomi pyrkii hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä. Keskeisimpinä ratkaisuina ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on esitetty uusiutuvaan energiaan siirtymistä ja ylimääräisten kasvihuonekaasujen sitomista takaisin maaperään muun muassa puita istuttamalla.¹⁰

Elämme aikana, jona tavallinen länsimainen arkielämä, jopa ilman kohtuutonta kuluttamista, tuottaa ilmastopäästöjä yli kestävän tason. Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on yhteensä 10 300 kilogrammaa hiilidioksidiekvivalenttia vuodessa¹¹. Globaalisti kestävä taso hiilijalanjäljelle vuonna 2050 on arvioitu olevan alle tonnin. Tavoite vuodelle 2030 on 2,5 tonnia co₂e/hlö/vuosi¹². Yksittäisen ihmisen elämässä merkittävimmät ilmastopäästöt syntyvät asumisesta, liikkumisesta ja syömisestä ja omaa hiilijalanjälkeään voi elämäntapavalinnoillaan pienentää – tai vastaavasti kasvattaa moninkertaiseksi.

Suurin vastuu ilmastovastuulliseen yhteiskuntaan siirtymisessä on valtioilla ja sen sisäisillä hallintorakenteilla kuten kunnilla sekä suurilla yrityksillä. Kuitenkaan yksittäisen ihmisen merkitystä ei tule unohtaa, sillä me muodostamme nuo yhteiskunnassa vallitsevat rakenteet. Meillä jokaisella on merkitystä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, vaikka ei ole realismia eikä edes mahdollista sysätä ilmastonmuutoksen ratkaisun avaimia pelkästään yksilöiden käsiin.

Aktiiviset kansalaiset ratkaisevat ilmastonmuutoksen. Alakoulussa harjoitellaan juuri näitä aktiivisen kansalaisuuden taitoja.

On hyvä muistaa, että yhteiskunnallisia muutoksia saadaan aikaan, kun niitä ruvetaan tekemään tai kun niiden toteuttamisesta vastuussa olevat tahot saadaan vakuuttuneeksi toimien tärkeydestä. Muutosten takana on aina niitä tärkeänä pitävänä ihminen. Kuluttaja-minämme lisäksi ihmisillä on yhteiskunnassa monenlaisia rooleja: teemme töitä, harrastamme ja olemme järjestötoimijoita, poliittisia toimijoita ja perheenjäseniä ja kaikissa näissä rooleissa meidän on mahdollisuus muuttaa maailmaa. Aktiiviset kansalaiset ovat ratkaisevassa osassa ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumistoimien toteutumista. Alakoulussa harjoitellaan juuri näitä aktiivisen kansalaisuuden taitoja.

Ilmastonmuutos on mitä suurimmassa määrin eettinen, moraalinen ja arvoihin liittyvä ongelma. Ilmastonmuutos on syntynyt ihmisen toiminnan seurauksena, kun yhteiskunnat ovat alkaneet polttaa fossiilisia polttoaineita energian saamiseksi. Lähtökohtaisesti perimmäisenä pyrkimyksenä ei ole ollut aiheuttaa ilmastokatastrofia, vaan ongelmat ovat syntyneet sisänsä ymmärrettävien tarkoitusperien sivutuotteena.

Nykyään tiedetään, että fossiilisten polttoaineiden polttaminen on ollut keskeisenä tekijänä kasvihuoneilmiön voimistumiselle ja ilmastonmuutoksen kehittymiselle. Tilanne vaatii kokonaisvaltaista muutosta yhteiskunnan eri osa-alueilla eivätkä ratkaisut ole yksiselitteisiä. Tästä syystä ilmastonmuutoksesta puhutaan pirullisena tai viheliäisenä ongelmana.

Yhteiskunnallisen muutoksen saamiseksi tarvitsemme koko kollektiivista arvopohjan päivitystä.

Keskeisenä ongelmana voidaan nähdä, että nyky-yhteiskunta on rakentunut kestämättömälle pohjalle, ja niin kauan kuin perustuksia ei rakenneta uudelleen kestävälle pohjalle yhteiskunnan sopimien sopimusten (esim. YK:n ilmastosopimus) ja valtioiden sisäisten toimien (esim. ilmastolait) kautta, olemme kaikki osaltamme mukana syventämässä ilmastonmuutosta ja muita ympäristöongelmia. Yhteiskunnallisen muutoksen saamiseksi tarvitsemme kollektiivista arvopohjan päivitystä. Ilmastokasvatuksen kautta voidaan edistää tätä arvopohjan muutosta yhteisöjen sisällä.

Ilmastonmuutoskeskustelu on hyvin arvolatautunutta. Arvoristiriitoja voi erityisesti aiheutua silloin, kun osa ihmisistä haluaa pyrkiä toimimaan ilmastoystävällisesti ja kestävästi, kun taas osa pyrkii toimimaan nykyisen systeemissä vallitsevina olevien, ympäristölle haitallisten arvojen mukaisesti (mm. ylikorostunut kulutuskulttuuri). Globaalia epäoikeudenmukaisuutta aiheuttaa se, että vain pieni osa maapallon väestöstä on vastuussa suurimmasta osasta ilmastonmuutosta aiheuttavista kasvihuonepäästöistä¹³.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on esitetty ja esitetään jatkuvasti uusia ratkaisuja ja toimintamalleja eri alojen asiantuntijoiden ja tutkijoiden toimesta. Käytännössä ilmastonmuutoksen ratkaisut ovat jo olemassa, mutta poliittinen tahtotila uupuu ongelman monisyisyyden vuoksi, mihin arvoristiriidatkin nivoutuvat. Onkin moraalinen ja eettinen kysymys, kenen pitää tehdä, kuka on vastuussa ja ketkä päättävät toimia sekä ketkä jättävät toimimatta, ja millä perustein.

Ovatko vastuussa ne valtiot, jotka päästävät kasvihuonekaasuja ilmakehään eniten juuri nyt vai ne valtiot, jotka ovat päästäneet kasvihuonekaasuja eniten ilmakehään esiteollisesta ajasta lähtien? Ovatko vastuussa ne yritykset, jotka vastaavat suurimmasta osasta päästöjä tällä hetkellä vai ne yksilöt, joiden hiilijalanjälki on tällä hetkellä yksilötasolla kestämätön? Loppujen lopuksi, ongelma on kuitenkin yhteinen ja ongelman ratkaisut vaativat onnistuakseen meidän kaikkien yhteisiä toimia.

Ilmastokasvatuksella pyritään muuttamaan ihmisen käyttäytymistä ilmastovastuulliseen suuntaan niin arjen toiminnoissa, arvoissa ja asenteissa kuin vaikuttamisenkin kannalta. Yksinkertaista reseptiä ilmastovastuullisen toiminnan aikaansaamiseksi ei ole olemassa, mutta ainakin sitä varten tarvitaan tietoja, taitoja sekä asiaan liittyvien tunteiden ja arvojen käsittelyä. Yksilön kestävän ja ilmastoystävällisen arvomaailman muodostumista voi helpoiten tukea antamalla malli ilmastovastuulliseen elämään jo varhain, jolloin vältytään poisoppimisen hankaluuksilta, joiden kanssa moni aikuinen tällä hetkellä taistelee.

Ilmastonmuutos on pirullinen ongelma -video.

Neutraalia maaperää ei ole, kun puhutaan ympäristökasvatuksesta -blogikirjoitus:
https://www.sirene.fi/blog/neutraalia-maaperaa-ei-ole-kun-puhutaan-ymparistokasvatuksesta/?fbclid=IwAR0V3LJLjg3hO27Ma6IUm5Y0LF2IyzmpYoR-FVYKPAhNd9jIAYCvjeqKANE

Kuka päästi kaiken hiilen ilmaan? Kuva suurimmasta päästäjästä muuttuu, kun katsotaan historiallisia hiilidioksidipäästöjä -uutinen:
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006125192.html

Valtioiden hiilidioksidipäästöt vuodesta 1750 lähtien -animaatio:
https://twitter.com/CarbonBrief/status/1120715988532629506?s=20

Nämä 100 yhtiötä vastaavat 71% maailman kasvihuonepäästöistä -uutinen:
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/nama-100-yhtiota-vastaavat-71-maailman-kasvihuonepaastoista/266843ff-4b4d-3e31-ab2f-034667e36226

Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on yli kymmenen tonnia hiilidioksidia vuodessa – Mutta onko se paljon vai vähän? -artikkeli:
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/787496-keskivertosuomalaisen-hiilijalanjalki-on-yli-kymmenen-tonnia-hiilidioksidia

Merkittävimmät ilmastonmuutoksen hillintätoimet tehdään energiantuotannossa, teollisuudessa, liikenteessä, asumisessa ja maa- ja metsätaloudessa. On siirryttävä päästöttömiin ja uusiutuviin energianlähteisiin, parannettava energiatehokkuutta ja oltava avoin uusille tavoille tehdä asioita.

Suurin vastuu on valtioilla, valtion sisäisillä instituutioilla sekä suuryrityksillä. Kuitenkin, myös yksilön teoilla on merkitystä, koska nuo valtiot, instituutiot ja yritykset rakentuvat meistä, yksilöistä. Vastuu nopeaan muutokseen on aikuisilla, mutta yksittäinen lapsi tai nuorikin voi vaikuttaa. Ensisijaisesti alakoululainen vaikuttaa omassa lähipiirissään, mutta halutessaan myös yhteiskunnallisesti. Tähän yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen on myös syytä kannustaa.

Ensisijaisesti alakoululainen vaikuttaa omassa lähipiirissään, mutta halutessaan myös yhteiskunnallisesti.

Esimerkkeinä lapsille ja nuorille ilmastonmuutoksen hillintätoimista annetaan usein kevyen vaikuttamisen vaihtoehtoja, kuten valojen sammuttelua tai kierrättämistä. Nämä teot ovat keinoja, jotka kuuluvat osana suurempaan kestävän, ilmastoystävällisen elämäntavan kokonaisuuteen. Pienempien lasten kohdalla tätä “puuhastelua” ja kestävän elämäntavan taitojen harjoittelua on perusteltuakin tehdä, mutta lapsen kasvaessa myös hillintätoimien vaikuttavuutta tulee lisätä. Jos vaikuttavampia hillintäkeinoja ei opeteta ja omaksuta, voi lapsella tai nuorella syntyä epäusko minkään hillintätoimen vaikuttavuuteen: jos samaan aikaan maalataan uhkakuvia koko nykyisenkaltaisen elämäntapamme romahtamisesta, miten valojen sammuttelu voisi olla tähän ratkaisu?

Alakoulussa keskeistä on antaa lapselle työkalut kestävän elämän arvo- ja asennemaailman muodostumiseen. Lisäksi lapsi tarvitsee keinot, joilla toteuttaa arvojaan ja asenteitaan. Tästä syystä ilmastonmuutoksen ratkaisukeinoja on alakoulussa syytä käsitellä monipuolisesti.

Arjen pienten toimintatapamuutosten ohella alakoulun ilmastokasvatuksessa on käsiteltävä teknologian kehityksen mahdollisuuksia, poliittisen toiminnan muotoja ja muita isonkin mittakaavan vaikuttamisen tapoja. Vaikuttamistaitoja on hyvä harjoitella myös käytännössä, eikä tämän tarvitse koulussakaan rajoittua vain kampanjointiin biojätteiden lajittelun puolesta. Suomalaistenkin koulujen katoille on oppilasprojektien myötä saatu aurinkopaneeleja, ja kouluissa on järjestetty koko koulun ilmastotoimintapäiviä.

Ilmastoratkaisut ovat paljon muutakin kuin teknologiaa. Ratkaisut voivat liittyä keskustelutaitojen harjoitteluun, empatian opetteluun, itse tekemisen kokemusten kautta saataviin elämänhallinnan tunteisiin, arjen sujumisen taitoihin ja uusavuttomuuden torjuntaan tai vaikka mielekkääseen elämään tarvittavien asioiden pohdintoihin. Ilmastotoimissa vain mielikuvitus on rajana.

Ilmastonmuutos ratkaistaan aktiivisten kansalaisten yhteistyöllä, eikä lapsen tai nuorten tarvitse odottaa aikuiseksi kasvamista tullakseen tällaisiksi aktiivisiksi kansalaisiksi. Aikuisetkaan eivät ole syntyneet kattavan vaikuttamistaitojen paketin kanssa. Lapsi ja nuori tarvitsee vaikuttamistaitojen harjoitteluun mukaan toimintaansa tukevan, läsnäolevan aikuisen, joka opettajakin voi olla. Koska vaikuttamisen taitoja ei opita harjoittelematta, peruskoulu onkin oiva paikka aktiivisen ja ilmastovastuullisen kansalaisen taitojen harjoitteluun.

Koululainen vaikuttajana -materiaalia:
Plan International: Osallistava koulu, aktiivinen maailmankansalaisuus- näkökulmia osallisuuteen ja globaalikasvatukseen kouluyhteisössä.

Eroon turhista harhaluuloista – koululaiset tahtovat lisää oppitunteja ilmastonmuutoksesta -blogikirjoitus:
https://www.ilmastopaneeli.fi/2018/eroon-turhista-harhaluuloista-koululaiset-tahtovat-lisaa-oppitunteja-ilmastonmuutoksesta/

Ilmastonmuutos ja sen käsittely aiheuttavat ihmisessä monenlaisia tunteita. Aiheen vakavuuteen nähden on ymmärrettävää, että monesti nämä tunteet ovat negatiivisia. On mahdollisesti pelkoa tulevaisuudesta, surua lajien sukupuuton vuoksi, syyllisyyttä omasta elämäntavasta tai ahdistusta hillintätoimien hitaudesta. On myös havaittu, että osa ihmistä on asian suhteen huolettomia tai välinpitämättömiä. Tällainen reagointi voi johtua siitä, että yksilöltä puuttuu osallisuuden kokemus, eikä hän koe ilmastonmuutoksen koskettavan itseään. Välinpitämättömyys voi joskus johtua myös siitä, että aihepiiri tuntuu liian vaikealta tai ahdistavalta, jolloin ihminen yrittää vältellä sitä.

Nykyään puhutaan yhä enemmän ilmastoahdistuksesta. Se on osa laajempaa ilmiötä nimeltä ympäristöahdistus. Molemmissa on kyse vaikeista tuntemuksista (mm. huoli, suru, pelko, voimattomuus, häpeä, ahdistus), jotka kumpuavat ympäristöongelmista ja niiden uhasta. Sekä ympäristö- että ilmastoahdistus ovat siis osa ilmiötä, jossa maailman tila vaikuttaa ihmisten mielenterveyteen. Ahdistus ei selity psyykkisellä haavoittuvuudella eikä ole sairaus, vaan se on ymmärrettävä reaktio suhteessa laajoihin ympäristöongelmiin. Ilmastoahdistus voi näyttäytyä monenlaisina ja eri asteisina psyykkisinä ja fyysisinä oireina ajoittaisista unihäiriöistä pakko-oireisiin.¹⁴

Lapset ja nuoret ovat erityisen altistuneita oirehdinnalle monesta syystä. Heidän psyykkinen käsittelykapasiteettinsa on herkkä. Ilmastonmuutos ja ekokriisi koskettavat syvästi lapsia ja nuoria, koska kyse on heidän tulevaisuudestaan: heidän elämästään on uhattuna suurempi osa kuin aikuisten ihmisten elämästä. Lasten ja nuorten elämänkokemukseen kuuluu myös lähtökohtaisesti avoimuus. Tämä avoimuus voi johtaa sekä suureen toimintahaluun että vahvaan haavoittuvuuteen.¹⁴

Ilmastonmuutoksen herättämiin negatiivisiin tunteisiin on syytä suhtautua vakavuudella, koska ne voivat vaikuttaa koko elämänhallintaan ja pahimmillaan lamauttaa tai johtaa itsesuojeluna välinpitämättämyyteen. Myös näennäiseen huolettomuuteen ja osallisuuden kokemuksen puutteesta johtuvaan välinpitämättömyyteen on syytä tarttua, kuten myös, kenties yllättäen, epärealistiseen optimismiinkin. Näennäinen huolettomuus, välinpitämättömyys ja epärealistinen optimismi ovat ilmastotoimien kannalta haitallisia, sillä ne ohjaavat yksilöä toimimattomuuteen ajassa, jolloin pitää toimia. Ympäristö- ja ilmastoahdistusta tutkineen Panu Pihkalan mukaan on ensisijaisen tärkeää, että kasvattaja tunnistaa ja käsittelee omat tunteensa ilmastonmuutoksen suhteen¹⁵. Näin hän pystyy ottamaan huomioon ilmasto-opetuksessaan myös oppijoiden tunteet.

Ilmastokasvatuksen tarkoituksena ei ole antaa tietoa ja jättää yksilö sitten yksin valtavan tietomäärän kanssa.

Ilmastonmuutoksesta saa olla huolissaan, sillä aihe on vakava ja akuutti. Se, millaisia ratkaisuja tulemme yhteiskuntana seuraavan vuosikymmenen aikana tekemään, määrittää paljon, millainen tulevaisuus maapallolla tulee olemaan. Kuitenkin, huolen ei ole toivottavaa olla hallitseva ja lamauttava, vaan toimintaan suuntaava: yleensä ihminen pyrkii järjestämään asiat, joista hän on huolissaan ja joihin hän kokee pystyvänsä vaikuttamaan, parhain päin. Negatiiviset tunteet voivat siis parhaimmillaan edesauttaa vaikuttamisen halun syntymiseen. Tästä syystä ilmastokasvatuksen tulee tarjota keinoja ilmastotunteiden käsittelyyn ja ohjata vaikuttavaan toimintaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Ilmastokasvatuksen tarkoituksena ei ole antaa tietoa ja jättää yksilö sitten yksin valtavan tietomäärän kanssa. Ilmastokasvatuksella voidaan luoda aiheellisen huolen rinnalle realistista toivoa, minkä seurauksena henkilö ymmärtää ilmiön vakavuuden, mutta samalla tiedostaa, että asiaan voidaan vielä vaikuttaa. Realistisen toivon avulla ihmiset säilyttävät toimintakykynsä, uskonsa tulevaisuuteen ja kykynsä kokea elämänsä mielekkäänä.

Ilmastoahdistusta voi yhtäältä torjua tavallisilla stressinhallintatekniikoilla, mm. riittävällä unella ja liikunnalla, sekä puhumalla asiasta ystävien tai terapeutin kanssa. Usein ahdistukseen auttaa myös ilmaston puolesta toimiminen, mm. yhteiskunnallinen- ja kuluttajavaikuttaminen oman jaksamisen rajoissa. Ilmastoahdistus voi toimia myös merkittävänä voimavarana, mutta tämä edellyttää sitä, että henkilö löytää yhdessä toisten kanssa riittävästi aikaa ja tilaa tunteiden käsittelyyn sekä riittävästi toimintamahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Maailmalla psykologi- ja ympäristöjärjestöt, taiteilijat ja ympäristökasvattajat ovat luoneet ympäristöahdistuksen käsittelyyn oma-apua, materiaaleja, ryhmätoimintaa, tapahtumia ja vertaistukea. Suomessa ilmastoahdistuksen käsittelyyn on käytetty osallistavaa draamaa, kirjoittamistyöpajoja, taiteellisia menetelmiä ja ohjattuja pienryhmiä. Opettajille ja kasvattajille on valmisteilla monenlaisia materiaaleja ilmastonmuutokseen liittyvien tunteiden käsittelyyn. Biologian ja maantiedon opettajien liiton internetsivuilla on julkaistu ympäristötutkija Panu Pihkalan laatimia Ilmastonmuutos ja tunteet -materiaaleja.

Pihkala esittää kolmiportaisen mallin ilmastotunteiden käsittelytavoista¹⁶. Pihkalan mukaan kasvattajalla on eettinen velvollisuus huomioida ilmastotunteet vähintäänkin reaktiivisesti eli siten, että oppilaiden tunteet tulevat tunnistetuiksi. Jos kasvattaja kokee pystyvänsä, hän voi tarjota tunteiden käsittelyyn keskustelu- ja ilmaisumahdollisuuksia. Vielä voimakkaampia vaikutuksia on mahdollista aikaansaada, jos kasvattaja perehtyy kokonaisvaltaisempiin tunteiden käsittelymahdollisuuksiiin ja käyttää esimerkiksi draamaharjoituksia.

Alla oleva kolmiportainen kuvio on koottu Pihkalan mallin pohjalta Luokanopen ilmasto-opasta varten.

Ensiapua ilmastoahdistukseen:
https://vastuu.fi/p=1503&fbclid=IwAR28n7lrroQFkb_LkwHkv4sMlKkjP_DPUcjl_ZC6shuETa0QBIjTz1MmyLY

Johdatus ympäristöahdistukseen:
https://docplayer.fi/107614426-Johdatus-ymparistoahdistukseen.html

Miten puhua lapselle ilmastonmuutoksesta -blogikirjoitus:
http://ekoahdistus.blogspot.com/2018/11/miten-puhua-lapselle-ilmastonmuutoksesta.html

Ilmastonmuutos on monitieteinen ongelma, jonka syyt, seuraukset ja ratkaisumallit muodostavat kokonaisuuden, jonka yhtä tärkeitä osia ovat luonnontieteelliset, yhteiskuntatieteelliset, humanistiset, moraaliset, tekniset, taiteelliset ja tunteiden käsittelyyn liittyvät näkökulmat. Ilmastonmuutos on myös yksi merkittävimmistä maailmaan ja elämäntapaamme nyt ja etenkin tulevaisuudessa vaikuttavista asioista. Jos ajatellaan, että koulun tehtävänä on antaa oppilaille valmiudet kohdata myöhemmin elämässä eteen tulevia haasteita ja voittaa niitä, on ilmastonmuutoksen monipuolinen käsittely kouluopetuksessa välttämätöntä.

Mitä vahvemmin kestävä kehitys on osana koulun toimintakulttuuria, sitä korkeammalle opettajat sen arvottavat ja sitoutuvat siihen työssään.

Samaan aikaan on ymmärrettävää, että yhden tai kahden aiheesta innostuneen opettajan on miltei mahdotonta välittää oppilaille kaikkia ilmastonmuutoksen syvällisen ymmärtämisen kannalta olennaisia näkökulmia. Siksi edelläkävijöiden olisi hyvä pyrkiä innostamaan ja rohkaisemaan myös kollegoita asian käsittelyyn. Pienimmillään tämä voi tarkoittaa vihjaisua Luokanopen ilmasto-oppaan tai Open ilmasto-oppaan olemassaolosta, ja suurempi askel voi olla esimerkiksi pyrkimys saada koulussa aikaan monialaista ilmastokasvatusta tai pyrkiä saamaan koululle ilmastokasvatuksen täydennyskoulutus.

On tärkeää myös muistaa, että kun ilmastoasioita otetaan esiin työyhteisössä, kannattaa silloinkin huomioida kollegoiden erilaisten tunteiden ja asenteiden vaikutus. Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa koulussa tehtävään kestävän kehityksen kasvatukseen ja näin ollen myös ilmastokasvatukseen. Nimenomaan rehtorin merkitys on keskeinen koulun kestävän kehityksen toimintakulttuurin kehittämisessä. Mitä vahvemmin kestävä kehitys on osana koulun toimintakulttuuria, sitä korkeammalle opettajat sen arvottavat ja sitoutuvat siihen työssään.¹⁷ Rehtorille kannattaa siis myös käydä puhumassa ilmastokasvatuksen tarpeesta koulussa.

¹Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Opetushallitus. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf

²Pirullisen ongelman äärellä – Kokonaisvaltaisen ilmastokasvatuksen malli. Sakari Tolppanen, Essi Aarnio-Linnanvuori, Hannele Cantell & Anna Lehtonen 2017. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/kasvatus-5-2017-tolppanen-ym.pdf

³Ymmärtää tän ilmaston merkitystä sekä ihmiskunnalle ja maapallolle ylipäätänsä – Käsityksiä alakoulun ilmastokasvatuksen tavoitteista, esteistä ja edistäjistä. Aino Kinni & Anna Muotka 2019. https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/63648

⁴ Consensus on consensus: a synthesis of consensus estimates on human-caused global warming. John Cook ym. 2016. https://ui.adsabs.harvard.edu/abs/2016ERL….11d8002C/abstract

⁵ Quantifying the consensus on anthropogenic global warming in the scientific literature. John Cook ym. 2013. https://iopscience.iop.org/article/10.1088/1748-9326/8/2/024024

⁶ 5 asiaa, jotka maailman merkittävimmästä ilmastoraportista pitää tietää – ilmastoprofessori: “Olen paatunut ja kokenut, mutta silti järkyttynyt”. Hanna Eskonen 2018. https://yle.fi/uutiset/3-10443963

⁷ Global Temperature Anomalies from 1880 to 2018. NASA, Scientific Visualization Studio 2019. https://svs.gsfc.nasa.gov/4626

⁸ Temperatures: Addressing global warming. Climate Action Tracker 2019. https://climateactiontracker.org/global/temperatures/

⁹ Special Report: Global Warming of 1,5ºC. IPCC 2018. https://www.ipcc.ch/sr15/chapter/spm/

¹⁰ Mullistava tutkimustulos: Puiden istuttaminen on tehokkaampi ja halvempi kuin mikään muu ilmastonmuutoksen torjuntakeino. Jenni Frilander 2019. https://yle.fi/uutiset/3-10863916

¹¹Kulutuksen hillintä vaatii vuoropuhelua ja tekoja. Senja Laakso 2018. https://www.sitra.fi/blogit/kulutuksen-hillinta-vaatii-vuoropuhelua-ja-tekoja/

¹² 1.5-Degree Lifestyles: Targets and Options for Reducing Lifestyle Carbon Footprints. Institute for Global Environmental Strategies, Aalto University, and D-mat ltd 2019. Technical Report. Institute for Global Environmental Strategies, Hayama, Japan. https://www.aalto.fi/sites/g/files/flghsv161/files/2019-02/15_degree_lifestyles_mainreport.pdf

¹³Maailman rikkain kymmenys tuottaa puolet hiilipäästöistä. Teija Laakso 2015. https://www.maailma.net/uutiset/maailman-rikkain-kymmenys-tuottaa-puolet-hiilipaastoista

¹⁴Ilmastoahdistus ja sen kanssa eläminen. Panu Pihkala, MIELI Suomen mielenterveys ry 2019. https://mieli.fi/sites/default/files/materials_files/ilmastoahdistusraportti-mieli2019-web.pdf

¹⁵ Miten puhua lapselle ilmastonmuutoksesta? Panu Pihkala 2018. http://ekoahdistus.blogspot.com/2018/11/miten-puhua-lapselle-ilmastonmuutoksesta.html

¹⁶ Ilmastokasvatus ja tunteet. Panu Pihkala 2019 Biologian ja maantiedon opettajien liitto BMOL ry. https://toivoajatoimintaa.fi

¹⁷ Kestävä kehitys hiipii kouluihin, mutta ei näy lasten käytöksessä. Esa Salminen 2017. Seppo Salorannan väitöksestä.
https://www.fingo.fi/ajankohtaista/uutiset/vaitos-kestava-kehitys-hiipii-kouluihin-muttei-nay-lasten-kaytoksessa

Hyviä lisämateriaaleja ilmastokasvattajalle

Luokanopen ilmasto-oppaasta luokka-asteille 1–2, 3–4 ja 5–6 suunnatut valmiit opetuspaketit löytyvät sivuston Opetusmateriaalit-osiosta. Tähän alle on listattu erillisiä, opettajalle itselleen lisäperehdytykseksi suunnattuja materiaaleja, joita voi myös halutessaan käyttää opetuksessa. Lisää materiaaleja löydät myös tästä Open ilmasto-oppaan blogipostauksesta.

WWF:n Koulutukset kasvattajille -sivun materiaaleista löydät ilmastokasvatuksen materiaaleja koottuna Padlet-alustalle. Materiaalit koottiin usean eri ilmastokasvatuksen ammattilaisen toimesta Opetushallituksen rahoittamassa hankkeessa vuosien 2020-2021 aikana.
https://padlet.com/wwfkoulussa/me_ilmastosankarit_2020_2021

WWF:n ympäristökasvatuksen materiaalipankista löydät runsaasti materiaaleja eri-ikäisten oppijoiden käyttöön. Voit etsiä tulostettavia materiaaleja teeman, opetettavan aineen, oppijoiden iän tai kielen perusteella. Osan materiaaleista voit tilata myös painettuna.
https://wwf.fi/vaikuta-kanssamme/ymparistokasvatus/materiaalipankki

Ilmastokasvatus-videolla WWF:n ympäristökasvatuksen johtava asiantuntija Essi Aarnio-Linnanvuori kertoo, mitä ilmastokasvatus on, ja mitä sitä toteutettaessa on tärkeää ottaa huomioon. Videolla esiityvän kokonaisvaltaisen ilmastokasvatuksen polkupyörämallin ovat laatineet Sakari Tolppanen, Essi Aarnio-Linnanvuori, Hannele Cantell ja Anna Lehtonen (2017). Video on tuotettu Opetushallituksen rahoittamassa ympäristökasvatushankkeessa. Video on suunnattu kasvattajan omaan perehtymiseen aiheeseen.
https://youtu.be/0NcVErUHfu0

Ilmastonmuutos ja sen ratkaisut -videolla WWF:n Ekologisen jalanjäljen ohjelmapäällikkö Jussi Nikula kertoo, mitä ilmastonmuutos on ja voidaanko sitä enää ratkaista. Video on tuotettu Opetushallituksen rahoittamassa ympäristökasvatushankkeessa. Video on suunnattu kasvattajan omaan perehtymiseen aiheeseen, mutta sitä voi käyttää myös opetustarkoituksessa.
https://youtu.be/sM84YrX2-20

Ilmastonmuutos on kasvihuoneilmiön voimistumista -video on tuotettu Nuorten Akatemian ja usean eri ympäristöjärjestön yhteisessä Ilmari-hankkeessa. Tiiviissä animaatiossa kerrotaan ilmastonmuutoksen perusteet. Kesto 0:52.
https://www.youtube.com/watch?v=Z492NKa1tqo

Maailma täynnä ilmastoratkaisuja -video esittelee sikermän ilmastoratkaisuja eri puolilta maailmaa. Video on tuotettu Nuorten Akatemian ja usean eri ympäristöjärjestön yhteisessä Ilmari-hankkeessa. Kesto 2:37.
https://www.youtube.com/watch?v=LkxEUHx6Wdc

Kestävän kehityksen tunteista kasvattajalle -videolla Helsingin yliopiston tutkija Panu Pihkala kertoo opettajille ja muille kasvattajille siitä, miksi kestävän kehityksen kysymyksiin liittyviä tunteita on tärkeää käsitellä myös opetuksessa. Videolla esitellään myös kolmiportainen malli kestävän kehityksen tunteiden huomioimiseen ja käsittelyyn sekä tunnetehtäviä, joita löytyy Toivoa ja toimintaa -nettisivustolta. Video on osa Toivoa ja toimintaa -videoiden sarjaa. Muut sarjan videot sopivat myös opetuskäyttöön.
https://youtu.be/H799WEFrEU4

Tehtävänä tulevaisuus on YLE:n sivusto, johon on koottu videoklippejä, podcasteja, lehtijuttuja ja dokumentteja kärjellä “Ratkaisuja ilmastonmuutokseen”.
https://areena.yle.fi/radio/ohjelmat/30-625

100 fiksua arjen tekoa on Sitran sivusto, joka tarjoaa 100 keinoa hyvään elämään maapallon kantokyvyn rajoissa. Kunkin yksittäisen teon ympäristövaikutus on laskettu ja luokiteltu vaikutusten koon mukaan.
https://www.sitra.fi/hankkeet/100-fiksua-arjen-tekoa/

Päin helvettiä? Ympäristöahdistus ja toivo. Panu Pihkala. Kirjapaja (2017). Kirja perehtyy ympäristötunteiden syihin ja seurauksiin auttaen ymmärtämään kysymysten meissä aiheuttamia reaktioita.

Ilmastoaiheisia dokumenttielokuvia

Tulevilla rannoilla (2017) on elokuvaohjaaja John Websterin dokumenttielokuva, joka vie katsojan tulevaisuuden äärelle luoden näkymän niihin kaventuviin elämänmahdollisuuksiin, joihin meidän sukupolvemme päätökset vaikuttavat.

Before the flood -elokuvassa (2016) matkustetaan ympäri maailmaa katsomaan vaikutuksia, joita ilmastonmuutos jo nyt aiheuttaa eri puolilla maailmaa. Dokumenttielokuvaa tähdittää Leonardo di Caprio.

Disruption (2014) tutkii ilmastokriisin syitä eri yhteiskunnan alojen näkökulmasta. Keskiössä on myös maailmanlaajuiseksi levinneen People’s Climate March -mielenosoituksen valmistelut. Elokuvan voi näyttää koulussa ilmaiseksi, mutta suomenkielistä tekstitystä ei ole saatavilla. Kesto 52:27. http://watchdisruption.com/

Youth Unstoppable -elokuvassa (2018) käsitellään ilmastonmuutoksen seurauksia ja kuvataan uusien sukupolvien ympäristötietoisuuden kasvua, lapsen kasvua vastuulliseksi maapallon asukkaaksi sekä globaalin, nuorisovetoisen ilmastoliikkeen syntyä.

Alakouluikäisille suunnattuja kirjoja ilmastonmuutoksesta

Seitsemän hiiliveljestä -kirja kertoo huikean tarinan seitsemästä hiiliveljeksestä, jotka lähtevät taivaalta seikkailuihin, ja mitä sitten tapahtuu. Kirjassa kerrotaan myös perheestä, jonka veljekset kohtaavat seikkailuissaan. Perhe tapaa hiiliveljekset milloin pahvilaatikossa, milloin koulun puutöissä, milloin metsäretkellä.Tarina kertoo hiilen kierrosta luonnossa, yhteyttämisestä ja hiilidioksidista, mutta kaikki tällaiset termit on tarkoituksella unohdettu. Tarina sopii hieman alle kouluikäisistä muutaman vuoden koulua jo käyneille sekä aikuisille. Suomen metsäyhdistys, Jussi Akkanen & Kati Vuorento 2011/2019.

Ihme ilmat! -tietokirja vastaa lasten kiperiin kysymyksiin ilmastonmuutoksesta ja kertoo, miten voimme pistää sille yhdessä hanttiin. Kaksi nokkelaa kaverusta, Lotta ja Kasper, kyllästyvät vanhempiensa vältteleviin vastauksiin kummista keleistä. He päättävät selvittää, mistä ilmaston muuttumisessa todella on kyse. Into Kustannus, Laura Ertimo & Mari Ahokoivu 2019.

Näkymätön myrsky -kirja kertoo tarinaa Sumulaaksosta. Sisarukset Juju ja Aatos ovat kauhuissaan. Sumulaakson luonnossa tapahtuu kummia, ja säät käyvät vain oudommiksi. Lisäksi rakas Usvalampi aiotaan hävittää. Juju ja Aatos päättävät selvittää, mitä on meneillään, mutta isot eivät tunnu ymmärtävän heidän huoltaan. Jujun ja Aatoksen on otettava ohjat käsiinsä. Näkymätön myrsky on alakoululaisille tarkoitettu seikkailukirja, joka auttaa pohtimaan ilmastokysymyksiä ja näkemään ympärillä toivoa. Otava, Mikko Pelttari & Jenna Kunnas 2019.

Kuvat ja teksti

Kuvat ovat vapaasti käytössä kyseisen kuvan CC-lisenssin mukaisesti (esim. mainitse kuvaaja käyttäessäsi kuvaa). Kuvaajatiedot ja alkuperäiskuvat löydät Flickr-kuvagalleriasta.

Alkuperäinen teksti Pinja Sipari / Open ilmasto-opas. Muokkaukset ja lisäykset Luokanopen ilmasto-opasta varten Anna Muotka ja Aino Kinni / Luokanopen ilmasto-opas.