Ilmastonmuutos alakoululaiselle

Kuva: Anna Muotka

Ilmastonmuutos on yksi vakavimmista koko maapalloa koskevista ongelmista. Elämme maapallolla, jossa ilmastonmuutoksen seuraukset ovat jo nähtävästi esillä. Se vaikuttaa ihmisiin ja luontoon jo nyt, myös meillä Suomessa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset tulevat lisääntymään tulevaisuudessa. Ilmastonmuutosta voidaan kuitenkin hillitä.

Tältä sivulta löydät tietoa seuraavista teemoista:


Maapalloa ympäröi ilmakehä. Ilmakehä koostuu erilaisista kaasuista, kuten hiilidioksidista. Aurinko säteilee maapallolle lämpöä ja valoa. Ilmakehä päästää tämän Auringosta tulevan säteilyn lävitseen. Iso osa säteilystä heijastuu takaisin avaruuteen.  Osa säteilystä jää kuitenkin lämmittämään maapalloa, kun ilmakehän kaasut imevät lämpöä itseensä ja heijastavat osan säteilystä takaisin kohti Maan pintaa. Säteilyä ei siis pääse ulos ilmakehästä yhtä helposti kuin sitä pääsee sisään. Tätä ilmiötä kutsutaan kasvihuoneilmiöksi.

Ilman kasvihuoneilmiötä maapallolla ei olisi elämää. Kasvihuoneilmiö pitää maapallon lämpötilan elämälle suotuisana, sillä ilman kasvihuoneilmiötä maapallolla olisi liian kylmä elää. Kasvihuoneilmiö on siis hyvä asia.

Ihmisten toiminnan seurauksena kasvihuoneilmiö on voimistunut. Voimistunut kasvihuoneilmiö ei ole hyvä asia. Kahden viimeisen vuosisadan aikana me ihmiset olemme toiminnallamme lisänneet hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä. Nämä ilmakehässä ylimääräiset kasvihuonekaasut voimistavat kasvihuoneilmiötä ja tämän seurauksena ilmasto muuttuu. Tätä kutsutaan ilmastonmuutokseksi.

Kuva: Louis Vest

Ilmasto on kautta historian aina muuttunut, mutta viimeisen vuosisadan aikana ilmasto on muuttunut odottamattoman paljon. Syynä nykyiselle ilmastonmuutokselle on ihmisen toiminta. Ihminen on keksinyt polttaa fossiilisia polttoaineita, kuten öljyä, maakaasua ja kivihiiltä, saadakseen energiaa. Tätä energiaa käytetään teollisuuteen, lämmitykseen, sähköön ja liikkumiseen erilaisilla koneilla. Fossiilisia polttoaineita polttamalla ilmakehään vapautuu suuria määriä hiilidioksidia.

Ilmastonmuutokseen vaikuttavat muutkin kasvihuonekaasut kuin hiilidioksidi. Merkittäviä muita ilmastonmuutokseen vaikuttavia kasvihuonekaasuja ovat metaani ja dityppioksidi. Näitä kasvihuonekaasuja vapautuu ilmakehään muun muassa maatalouden harjoittamisen yhteydessä.

Kuva: baldeaglebluff

Ilmastonmuutos aiheuttaa ympäri maapalloa voimistuneita sääilmiöitä, kuten pitkään jatkuvaa kuivuutta, tulvia ja myrskyjä. Voimistuneiden sääilmiöiden seurauksena ihmisten on vaikeampi kasvattaa ruokaa, löytää pysyviä asuinpaikkoja ja pysyä terveenä. Ilmastonmuutos aiheuttaa myös jäätiköiden sulamista ja merenpinnan nousua. Ilmastonmuutoksen seurauksena monien eläin- ja kasvilajien elinolot ovat huonontuneet. Ilmastonmuutos vaikeuttaa siis ylipäätään elämää joka puolella maapallolla, eikä kaikkia ilmastonmuutoksen vaikutuksia vielä edes tiedetä.

Kuva: Randy Montoya

Ilmastonmuutosta ei voi enää perua, mutta sen etenemistä voidaan hidastaa. Tätä hidastamista kutsutaan ilmastonmuutoksen hillinnäksi. Ilmastonmuutosta voidaan hillitä päästämällä vähemmän kasvihuonekaasuja ilmakehään ja sitomalla niitä takaisin maaperään, esimerkiksi puita istuttamalla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ihmisten pitää kuluttaa vähemmän energiaa ja tavaroita. Lisäksi energia tulisi tuottaa muuten kuin polttamalla fossiilisia polttoaineita. 

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi energiaa pitäisi tuottaa energiamuodoilla, jotka tuottavat vähän tai eivät ollenkaan hiilidioksidia ilmakehään. Tällaisia energiamuotoja ovat aurinko-, tuuli- ja vesivoima, bioenergia sekä maalämpö. Näitä energiamuotoja kutsutaan uusiutuviksi energiamuodoiksi

Fossiiliset polttoaineet kuuluvat uusiutumattomiin energiamuotoihin. Uusiutumattomiin energiamuotoihin voidaan laskea myös turve ja ydinvoima. Kuten fossiilisia polttoaineita polttamalla, myös turpeen poltosta syntyy hiilidioksidia. Ydinvoimasta ei puolestaan pääse käytännössä ollenkaan hiilidioksidia ilmakehään.

Kuva: Rick Bajornas/UN Photo

Isossa mittakaavassa ilmastonmuutoksen hillintä tarkoittaa, että valtioiden eli maapallon eri maiden tulee tehdä sopimuksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Sopimuksen pohjalta maat järjestävät energia-asiansa: valtioiden on luovuttava fossiilisten polttoaineiden polttamisesta, siirryttävä uusiutuviin ja päästöttömiin energialähteisiin sekä säästettävä energiaa. Valtioiden on myös mietittävä, miten ne järjestävät ruoantuotantonsa ja miten ne hoitavat metsiään. Eri maiden tulee myös toimia näiden sopimusten mukaan. Suurin vastuu ilmastonmuutoksen hillinnästä onkin valtioilla ja suurilla yrityksillä.

Kuva: Oppilasprojekti / Outdoors Uusimaa

Tavallisen ihmisen kannalta ilmastonmuutoksen hillintä tarkoittaa, että meidän ihmisten on mietittävä, miten asumme, liikumme ja kulutamme tavaroita ilman fossiilisia polttoaineita. Kaikkeen tähän, eli asumiseen, liikkumiseen ja kuluttamiseen, tarvitaan energiaa.

Asumisessa tarvitsemme lämpöä rakennuksiin ja sähköä muun muassa valoon ja koneiden käyttöön. Asumisessa ilmastoystävällinen toiminta tarkoittaa siirtymistä uusiutuvien ja vähäpäästöisten energialähteiden käyttöön sekä energian säästöä. Energiaa voi säästää esimerkiksi laskemalla huonelämpötiloja +19 celsiusasteeseen, kuluttamalla vähän lämmintä vettä sekä pitämällä sähkölaitteita ja valoja päällä vain tarvittaessa.

Liikkumiseen koneilla, kuten autoilla, tarvitsemme polttoainetta tai sähköä, jotka liikuttavat koneita. Lihasvoimalla liikkuminen eli pyöräily ja kävely ovat ilmastoystävällistä liikkumista, koska kehon tai pyörän liikuttamisesta ei synny hiilidioksidipäästöjä. Mikäli liikutaan koneilla kuten autoilla tai julkisilla kulkuneivoilla, on ilmastoviisasta kulkea kimppakyydeillä, junilla ja busseilla. Lentokoneella lentämisestä syntyy paljon hiilidioksidipäästöjä, minkä vuoksi lentäminen ei ole ilmastoystävällistä.  

Jotta voimme ostaa tavaroita, täytyy ne ensin tehdä. Tavaroiden valmistamiseen tehtaat tarvitsevat sähköä ja polttoainetta. On ilmastoviisasta ostaa vain tarpeeseen, käyttää ostamaansa asiaa mahdollisimman pitkään, korjauttaa rikkinäinen ja laittaa asia kiertoon, jos sitä ei itse enää tarvitse.

Ihmisten tulee myös miettiä uudelleen, mitä he syövät. Kasvisten kasvattaminen vie vähemmän energiaa kuin lihan kasvattaminen. Eläinten kasvatuksessa ilmakehään pääsee myös kasvihuonekaasuja. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ihmisten tulisikin vähentää lihansyöntiä ja syödä pääasiassa kasvisruokaa. Ruokahävikkiä tulee myös välttää, jottei ruokaa ole kasvatettu ja energiaa käytetty turhaan.

Kuva: Ilkka Jukarainen

Koska ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo nyt ympäri maapalloa, tulee siihen myös sopeutua. Sopeutumisella tarkoitetaan toimia, joilla mahdollistetaan tavallinen elämä muutoksien keskellä. Sopeutumista ovat esimerkiksi kaupunkien tulvavallien korottaminen merenpinnan nousun vuoksi ja uusien talviharrastusten keksiminen lumen ja jään puutteen takia.

Accordion content.

Kuva: theverb.org

Kaikki me voimme tehdä tekoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Suurin vastuu ilmastonmuutoksen hillitsemisestä on valtioilla ja suurilla yrityksillä. Lisäksi aikuisten on tehtävä arjessaan ilmastonmuutosta hillitseviä valintoja. Onneksi myös koululainen voi vaikuttaa. Tässä vinkkilista siihen, mitä sinä ja kaverisi voitte tehdä:

VAIKUTA YHDESSÄ 

  • Puhu kavereille, perheelle, sukulaisille ja muille läheisillesi ilmastonmuutokseen liittyvistä ajatuksistasi
  • Vaikuta sosiaalisen median kautta kertomalla ajatuksiasi ja jakamalla ilmastoaiheisia juttuja
  • Osallistu ilmastolakkoon tai muuhun mielenosoitukseen esimerkiksi kaverin tai luokan kanssa
  • Kirjoita kansanedustajalle tai kunnanpäättäjälle kirje ja kerro heille ajatuksistasi ilmastonmuutosta kohtaan
    • Kansanedustajien sähköpostit löydät täältä

POHDI KULUTUSTOTTUMUKSIASI

  • Pohdi, mitä ostat ja tuet omalla rahallasi (vaatteet, elektroniikka jne.)
    • harkitse, tarvitsetko oikeasti
    • käytä jo olemassa olevaa 
    • suosi kierrätettyä ja kierrätä se, mitä et itse tarvitse
    • korjauta rikkoutunut tai huonossa kunnossa oleva
    • osta pitkäikäistä ja laadukasta
  • Pohdi, miten kuljet:
    • Suosi julkisia, kimppakyytejä, pyöräilyä ja kävelyä
      [spacer size=”20″ class=””]
  • Pohdi, mitä syöt
    • Suosi kasvisruokaa
    • Vähennä ruokahävikkiä
      [spacer size=”20″ class=””]
  • Pohdi, miten käytät sähköä ja lämmintä vettä

HUOLEHDI HYVINVOINNISTASI

  • Retkeile luonnossa, pidä yllä luontosuhdettasi
  • Pidä yllä sosiaalisia suhteita
  • Puhu tunteistasi ja käsittele niitä. Älä jää yksin murheidesi kanssa.

OLE LUOVA

  • Piirrä kuva,
  • Kirjoita/sävellä laulu,
  • Tee tanssi,
  • Valokuvaa tai tee video,
  • Tee teatteriesitys,
  • Kirjoita runo tai tarina, jonka aiheena on ilmastonmuutos. Jaa muille: vanhemmille, luokassa, koulun juhlassa, somessa, nuorten lehdessä…

Accordion content.

Kuva: Simone Cottrell, The Royal Botanic Gardens & Domain Trust. Plant Bank Open Day, Science Week

Ilmastoaiheisia kysymyksiä?

Jos sinulla on ilmastonmuutokseen liittyen kiperä kysymys, johon ei millään löydy vastausta, voi kysymyksen esittää vaikkapa yhteisesti luokan kanssa KysyIlmastosta-palvelussa. INARin, Helsingin yliopiston ja Ilmatieteenlaitoksen palvelussa etsitään asiantuntija vastaamaan mihin vain ilmastoaiheiseen kysymykseen. Tarkista kuitenkin esimerkiksi hakusanojen avulla, onko kysymykseenne vastattu jo aiemmin.

Alakouluikäisille suunnattuja kirjoja ilmastonmuutoksesta

Näitä ilmastonmuutoksesta kertovia kirjoja voit kysellä esimerkiksi kirjastosta.

Seitsemän hiiliveljestä: Huikea tarina seitsemästä hiiliveljeksestä, jotka lähtevät taivaalta seikkailuihin ja mitä sitten tapahtuu. Kirjassa kerrotaan myös perheestä, jonka veljekset kohtaavat seikkailuissaan. Perhe tapaa hiiliveljekset milloin pahvilaatikossa, milloin koulun puutöissä, milloin metsäretkellä.Tarina kertoo hiilen kierrosta luonnossa, yhteyttämisestä ja hiilidioksidista, mutta kaikki tällaiset termit on tarkoituksella unohdettu. Tarina sopii hieman alle kouluikäisistä muutaman vuoden koulua jo käyneille sekä aikuisille. Suomen metsäyhdistys, Jussi Akkanen & Kati Vuorento 2011/2019.

Ihme ilmat!: Tietokirja vastaa lasten kiperiin kysymyksiin ilmastonmuutoksesta ja kertoo, miten voimme pistää sille yhdessä hanttiin. Kaksi nokkelaa kaverusta, Lotta ja Kasper, kyllästyvät vanhempiensa vältteleviin vastauksiin kummista keleistä. He päättävät selvittää, mistä ilmaston muuttumisessa todella on kyse. Into Kustannus, Laura Ertimo & Mari Ahokoivu 2019.

Näkymätön myrsky: Sisarukset Juju ja Aatos ovat kauhuissaan. Sumulaakson luonnossa tapahtuu kummia, ja säät käyvät vain oudommiksi. Lisäksi rakas Usvalampi aiotaan hävittää. Juju ja Aatos päättävät selvittää, mitä on meneillään, mutta isot eivät tunnu ymmärtävän heidän huoltaan. Jujun ja Aatoksen on otettava ohjat käsiinsä. Näkymätön myrsky on alakoululaisille tarkoitettu seikkailukirja, joka auttaa pohtimaan ilmastokysymyksiä ja näkemään ympärillä toivoa. Otava, Mikko Pelttari & Jenna Kunnas 2019.

Ekologinen kädenjälki = Toimet, joilla jonkin toiminnan, tuotteen tai palvelun aiheuttamaa hiilijalanjälkeä pienennetään.

Fossiiliset polttoaineet = Uusiutumattomia luonnonvaroja, joita ovat öljy, kivihiili ja maakaasu. Energiantuotanto fossiilisilla polttoaineilla perustuu raaka-aineen polttamiseen, jolloin vapautuu lämpöä. Niiden käyttö on suurin ilmastopäästöjen aiheuttaja.

Hiilidioksidiekvalentti (lyhenne CO2-ekv. tai CO2e) = Kasvihuonekaasupäästöjen yhteismitta, jonka avulla voidaan laskea yhteen eri kasvihuonekaasujen päästöjen vaikutus kasvihuoneilmiön voimistumiseen. Päästöt yhteismitallistetaan eli muunnetaan ekvivalenttiseksi hiilidioksidiksi lämmityspotentiaalikertoimen avulla.

Hiilijalanjälki = Jonkin toiminnan, tuotteen tai palvelun aiheuttama ilmastokuorma eli se, kuinka paljon ilmastopäästöjä tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy.

Hillintätoimet = Kaikki ne toimintatavat, joilla ilmastonmuutoksen etenemistä hidastetaan. Yhteiskunnallisesti ajateltuna mm. uusien ja jo olemassa olevien teknisten ja sosiaalisten innovaatioiden (tuotteet ja palvelut) kehittäminen ja käyttöönotto, sekä lakien, tukien ja verotuksen uudelleensuuntaaminen, hyvä yhdyskuntasuunnittelu, koulutus ja viestintä, ilmastoasioiden tuominen jatkuvasti esiin eri yhteyksissä tarkastellen asioiden tilaa ja toimintatapoja rakentavan kriittisesti. Yksilötasolta ajateltuna hillintätoimilla tarkoitetaan ilmastovastuullisia toimia asumisen, liikkumisen, ruokailun ja kuluttamisen ratkaisuissa.

Ilmastoahdistus = Vaikeat tuntemukset, kuten huoli, suru, pelko ja ahdistus, joita henkilö voi kokea ilmastonmuutokseen ja tulevaisuuteen liittyen. Ilmastonmuutos on niin suuri ongelma, että ahdistuksen tunne on normaali ja ikään kuin “oikeutettu”. Tunteesta ei siis tarvitse tuntea syyllisyyttä, vaikkei se mukava olekaan. Ilmastoahdistusta voi torjua tavallisilla stressinhallintatekniikoilla, mm. riittävällä unella ja liikunnalla sekä puhumalla asiasta ystävien tai terapeutin kanssa. Usein ahdistukseen auttaa myös ilmaston puolesta toimiminen, mm. yhteiskunnallinen- ja kuluttajavaikuttaminen oman jaksamisen rajoissa.

Ilmastokriisi = Tarkoittaa nykyistä, ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta. Termiä käytetään korostamaan ilmiön ja sen vaatimien toimien akuuttiutta.

Ilmastonmuutos = Maapallon ilmasto on muuttunut aina. Ilmastonmuutos-termillä tarkoitetaan nykyistä, ihmisen aiheuttamaa kasvihuoneilmiön voimistumista, jonka seurauksena maapallon ilmasto on muuttunut ja tulee muuttumaan. Muutokset näkyvät muun muassa maailmanlaajuisena keskilämpötilan nousuna sekä sään ääri-ilmiöiden lisääntymisenä. Ilmastonmuutos johtuu siitä, että ihmiskunta tuottaa ilmakehään valtavia määriä ylimääräisiä kasvihuoneilmiötä voimistavia kasvihuonekaasuja. (Huom! Koska ilmastonmuutos-termi voidaan mieltää myös yleisesti, kautta aikojen, ilmaston muuttumista kuvaavaksi käsitteeksi, on termin rinnalla alettu käyttää myös käsitteitä ilmastokriisi ja ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos.)

Ilmasto-oikeudenmukaisuus = Kysymys siitä, kuka ilmastonmuutoksen on aiheuttanut ja kuka siitä joutuu kärsimään. Jotta ilmasto-oikeudenmukaisuus toteutuisi, tulisi ihmisoikeuksien eli ihmisarvoisen elämän toteutua maailmassa jokaiselle ihmiselle myös ilmaston muututtua. Ilmastonmuutos vaarantaa jo nyt monien ihmisoikeuksien toteutumisen, mm. oikeuden elämään, ruokaan, veteen, terveyteen ja yhteiskunnan toimintoihin osallistumiseen.

Ilmastopakolainen = Henkilö, joka pakenee kotipaikastaan ilmaston muuttumisen seurauksena toiseen paikkaan kotimaassaan tai toiseen maahan. Ilmastopakolaisuus johtuu mm. kuivuuskausista, aavikoitumisesta, merenpinnan noususta sekä äärimmäisistä sääilmiöistä, kuten hirmumyrskyjen lisääntymisestä. Ilmastonmuutoksen odotetaan lisäävän ilmastopakolaisuutta tulevaisuudessa merkittävästi.

Ilmastopäästöt = Tietyt kasvihuonekaasuiksi kutsutut ilmakehän kaasut estävät lämpösäteilyn maapallolta avaruuteen ja voimistavat näin kasvihuoneilmiötä. Tärkeimpiä kasvihuonekaasuja ovat hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4) ja dityppioksidi (N2O). Ilmastonmuutos johtuu siitä, että ihmiskunta tuottaa valtavia määriä kasvihuoneilmiötä voimistavia kasvihuonekaasuja. Näitä ihmisen tuottamia kasvihuonekaasuja kutsutaan ilmastopäästöiksi. Merkittävin päästöjen lähde on fossiilisten polttoaineiden käyttäminen energiantuotannossa ja liikenteessä. Päästöjä syntyy myös mm. maataloudessa, teollisuuden prosesseissa, kaatopaikoilla ja metsäpaloissa.

Ilmastotoimet = Yleistermi ilmastonmuutoksen hillintätoimille ja sopeutumistoimille yhdessä.

Ilmastotoimija = Jotta ilmastokriisi voidaan ratkaista, tarvitaan ilmastotoimiin mukaan valtioita, kuntia, yrityksiä, kansalaisyhteiskuntaa ja kouluja, sekä näissä toimivia ihmisiä. Nämä kaikki voivat olla ilmastotoimijoita. Heillä ja meillä kaikilla on työssä oma roolimme. Aktiiviset ilmastotoimijat hidastavat ilmastonmuutosta ja sen seurauksia ympäri maapalloa.

Kasvihuoneilmiö = Kasvihuoneilmiö on maapallon elämälle välttämätön ilmiö, jossa eräät ilmakehän kaasut (mm. vesihöyry ja hiilidioksidi; ks. kasvihuonekaasut) toimivat kasvihuoneen lasin tapaan: ne päästävät auringon säteilyn maan pinnalle, mutta estävät osaa lämmöksi muuttuneesta säteilystä karkaamasta takaisin avaruuteen sitomalla lämpösäteilyä itseensä.

Kasvihuonekaasut = Kaasuja, jotka sitovat lämpösäteilyä ilmakehässä ja näin estävät lämmön karkaamisen maapallolta avaruuteen. Kasvihuonekaasuja ovat mm. vesihöyry (H2O), hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4) ja dityppioksidi (N2O). Kasvihuonekaasut ylläpitävät elämälle välttämätöntä kasvihuoneilmiötä. Hiilidioksidin, metaanin ja dityppioksidin lisääntynyt määrä ilmakehässä voimistaa kasvihuoneilmiötä, ja on syynä nykyiseen ilmastonmuutokseen.

Kuluttajavalinnat = kulutusvalinnoillamme on aina vaikutuksia meitä ympäröivään maailmaan. Tärkeimmät ilmastonmuutosta hillitsevät kuluttajavalinnat liittyvät asumiseen, liikkumiseen, ruokaan ja tavaroihin ja palveluihin. Käytännössä kannattaa vaihtaa sähkösopimus vihreään sähköön, lentää vähemmän, syödä enemmän kasviksia ja vähemmän lihaa, liikkua auton sijaan lihasvoimalla, kuluttaa vähemmän rahaa ja tarkistaa, että säästösi eivät tue fossiilitaloutta.

Pariisin ilmastosopimus = vuonna 2015 solmittu kansainvälinen ilmastosopimus, joka astui voimaan marraskuussa 2016. Sopimus ei sisällä määrällisiä päästövähennysvelvoitteita, vaan valtiot sitoutuvat siinä valmistelemaan, tiedottamaan, ylläpitämään sekä saavuttamaan omat kansalliset päästötavoitteensa. Yleisenä tavoitteena on pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen esiteolliseen aikaan verrattuna. Tällä hetkellä neuvotellaan Pariisin sopimuksen toimeenpanon yksityiskohdista.

Sopeutuminen = käytännöt, jotka valmistavat yhteiskuntaa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, sillä sen seurauksia ei voida enää kokonaan estää. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. muuttuvien ilmasto-olojen huomioimista kaavoituksessa, rakentamisessa ja terveydenhuollossa, vakuutusjärjestelmien kehittämistä sekä kosteikkoalueiden, metsien ja maatalousjärjestelmien monimuotoisuuden suojelua.

Sään ääri-ilmiöt = Ilmastonmuutoksen seurauksena sademäärät, lämpötilat ja ilmakehän kaasukoostumus muuttuvat maapallolla. Muutokset ovat erilaisia eri puolilla maailmaa, mutta pääsääntönä on että lämpötilat nousevat ja muut sääolot äärevöityvät: kuivuudet ja rankkasateet lisääntyvät ja myrskyt voimistuvat.

Terveys ja tautien leviäminen = Ilmastonmuutos vaikuttaa haitallisesti ihmisten terveyteen etenkin köyhissä maissa. Rankkasateiden ja tulvien vuoksi veden välityksellä leviävät sairaudet, kuten kolera, lisääntyvät. Myös sairauksia levittävät hyönteiset leviävät uusille alueille. Lisäksi juomaveden ja ruuan puute heikentävät ihmisten terveyttä. Ilmastonmuutos lisää myös psyykkisiä sairauksia, kuten voimakkaan ilmastoahdistuksen joskus aiheuttamaa masennusta. Toisaalta terveelliset elämäntavat, kuten hyötyliikunta ja kasvispainotteinen ruokavalio, auttavat ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Turve = Hitaasti uusiutuva energiamuoto (vrt. fossiiliset polttoaineet), jonka polttamisesta syntyvät hiilidioksidipäästöt ovat suuremmat kuin fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidipäästöt. Turpeen uusiutumiseen menee 3000 vuotta.

Uusiutuva energia = Energiaa, jota saadaan uusiutuvista lähteistä, esim. aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergia, maalämpö sekä aalloista ja vuoroveden liikkeistä saatava energia. Uusiutuvan energian käyttö aiheuttaa huomattavasti vähemmän ilmastopäästöjä kuin fossiilisten energialähteiden tai turpeen poltto.

Vaikuttaminen = Ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi tarvitaan monipuolista yhteiskunnallista vaikuttamista: sekä poliitikkojen että kansalaisten toimia. Kansalaiset voivat vaikuttaa ilmaston puolesta mm. toimimalla järjestöissä, kirjoittamalla mielipidekirjoituksia, kirjeitä ja vetoomuksia kansanedustajille, kunnanvaltuutetuille, ammattiliitoille tai yritysten edustajille, järjestämällä tai osallistumalla tapahtumiin tai mielenilmauksiin, äänestämällä, some-, netti- ja kahvipöytäkeskusteluissa sekä tekemällä ja julkaisemalla vastamainoksen tai muulla kulttuurihäirinnällä.

Voimistunut kasvihuoneilmiö = Maapallon elämälle välttämättömän kasvihuoneilmiön voimistuminen ilmakehässä lisääntyneen kasvihuonekaasujen (eritoten hiilidioksidin) määrän seurauksena. Voimistunut kasvihuoneilmiö aiheuttaa nykyisen ilmastonmuutoksen.

Lähde: Alkuperäinen sanasto on koottu Ilmastoterveisiä Etelästä -hankkeessa. Muokkaukset Luokanopen ilmasto-oppaan tekijät. Alkuperäinen sanasto nähtävissä täällä.


Kuvat ja teksti

Kuvat ovat vapaasti käytössä kyseisen kuvan CC-lisenssin mukaisesti (esim. mainitse kuvaaja käyttäessäsi kuvaa). Kuvaajatiedot ja alkuperäiskuvat löydät Flickr-kuvagalleriasta.

Tekstin ovat kirjoittaneet Luokanopen ilmasto-oppaan tekijät Anna Muotka ja Aino Kinni.