Stuorra oahppit

VENNI-materiálat leat plánejuvvon ollašuhttojuvvot 5.–6.-luohkás, muhto daid sáhttá geavahit maiddái boarrásit ohppiiguin. Ollisvuohta čohkiida Venni – Jođus suvdilis máilbmái -máidnasis, bargobihtáin ja hárjehusain, mat laktásit njuolga máidnasii.

VENNI-materiála

Venni – Jođus suvdilis máilbmái -máinnas sisttisdoallá gávcci diibmoollisvuođa: máidnasa ja hárjehusaid. Oahppodiimmuid temát gieđahallet indiviidda váikkuhanvejolašvuođaid dálkkádatrievdama máilmmis. Daid ulbmil lea lasihit dieđuid ja ipmárdusa dálkkádatrievdamis, boktit oahppi guorahallat váikkuhanvejolašvuođaid ja hárjehallat aktiivvalaš riikkavuloža dáidduid.

Materiála temát leat:

  • Dálkkádatustitlaš energiijahámit
  • Suvdilis johtima čovdosat
  • Suvdilis borran ja biebmobuvttadeami čuolmmat
  • Suvdilis golaheapmi
  • Dálkkádatrievdan, dan sivat, čuovvumušat ja čovdosat
  • Aktiivvalaš riikkavulošvuohta ja geahččaladdan

Dálkkádatbajásgeassinollisvuohta lea hábmejuvvon nu, ahte bajásgeassi sáhttá ollašuhttit oahpahusastis buot temáid dahje válljet oasi. Bajásgeassi sáhttá ámmátdáidduinis ávkkástala heivehit VENNI-materiálaid iežas dárbbuide. Materiála oppalaččat sáhttá viidodagas dihte doaibmat maiddái máŋggafágalaš oahppoollisvuohtan (MOK).

Máidnasa juotna

Jođus suvdilis máilbmái -máidnasis váldofiguvra Venni mátkkošta miehtá máilmmi eatnis riikkaidgaskasaš barggu dihte. Venni deaivá mátkkoštettiinis iešguđetlágan olbmuid, geaid bokte son oahpásnuvvá iešguđet temáide, mat laktásit mearkkašahtti ládje dálkkádatrievdamii, dan goahcamii ja dasa vuogáiduvvamii.

Máinnas álgá Venni ruovttus, go son oahpásnuvvá dálkkádatrievdan-fáddái ovdal go vuolgá geasseluopmotuvrii. Nuppi oasis Venni mátkkošta Nigeriai ja oahpásnuvvá orruma dálkkádatustitlaš energiijaválljejumiide. Goalmmát oasis Venni mátkkošta Kolumbiai, gos son beassá oaidnit suvdilis johtolatmolssaeavttuid. Njealját oasis Venni deaivida biebmobuvttadeami čuolmmaid ja suvdilis čovdosiid Austrálias. Viđát oasis Venni mátkkošta Kiinnái ja beassá suokkardallat, mii lea suvdilis golaheapmi. Guđát oasis Venni dolle Eurohpái ja beassá oahpásnuvvat aktiivvalaš riikkavulošváikkuheapmái. Čihččet oassi gieđahallá dálkkádatrievdama, dan sivaid, čuovvumušaid ja čovdosiid. Gávccát ja maŋimuš oasis Venni máhccá Supmii ja beassá suokkardallat iežas ahkásaččaid váikkuheami ja ideaid hutkama.

Dálkkádatbajásgeassima mihttomearit

VENNI-materiálaid bokte oahppi oahppá

  • dálkkádatrievdamis fenomenan, dan sivain ja čuovvumušain
  • dálkkádatrievdama čovdosiin servodagas servoša ja indiviidda geahččanguovlluin energiijačovdosiid ja suvdilis orruma, johtima, borrama ja eará golaheami hárrái
  • politihka mearkkašumis dálkkádatrievdama goahcandoaimmain sihke báikkálaččat ja máilmmi viidosaččat
  • aktiivvalaš riikkavuloža dáidduid
  • dovdát, gieđahallat ja ovdanbuktit dálkkádatrievdamii laktáseaddji dovdduid
  • oaidnit, ahte máilmmis dahkkojuvvojit juo olu dálkkádatdoaimmat 

Dasa lassin oahppi

  • viiddida iežas máilmmigova
  • oahpahallá bargat ovttas earáiguin suvdilis eallinvugiid mielde
  • hárjehallá okto ja earáiguin riikkavulošváikkuheami vugiid
  • suokkardallá okto ja earáiguin suvdilis boahtteáiggi čovdosiid

Materiálat ja govat

VENNI-materiálat vuođđuduvvet Nuoraid Akademiija (Nuorten Akatemia), Luonddulihtu (Luontoliitto), Eatnama ustibat (Maan ystävät) ja Dodo ovttas ráhkadan Ilmari-dálkkádatbajásgeassinmateriálii, mii lea čohkkejuvvon ja gárgehuvvon jagiid 2003–2017. Jagi 2019 rájes VENNI-materiálaollisvuođa ovddideames lea vástidan Anna Muotka, ovttas fidnoguimmiidisguin (j. 2019 Aino Kinni ja v. 2024 Paula Ahola). Materiála vigget beaivádit viđa jagi gaskkaid.

VENNI-materiálat (govaid iežaset geavahanrivttiid vuhtiiválddekeahttá, gč. vulobealde) leat Ilmari-dálkkádatbajásgeassinmateriála ládje oassi public domainis ja buohkat sáhttet friddja daid geavahit earret gávppálaš ulbmilii (CC BY-NC), go beare muitá namuhit dahkki.
Materiálaollisvuođas geavahuvvon govat gullet iežaset CC-liseanssaid vuollái. Govat ja daid geavahanrievttit gávdnojit Flickr-govvabálvalusas. Materiálaollisvuođa govaiguin oažžu nappo ávkkástallat eahpegávppálaččat ja rievdadit nu go háliida, go beare namuha gáldu ja dahkki.