Dálkkádatrievdan skuvllahassii

Dálkkádatrievdan lea okta duođalaččamus čuolmmain, mii guoská olles eananspábbii. Mii eallit eananspáppas, gos dálkkádatrievdama čuovvumušaid sáhttá juo čielgasit vuohttit. Dat váikkuha olbmuide ja lundui juo dál, maiddái mis Suomas. Dálkkádatrievdama váikkuhusat lassánit ain boahtteáiggis. Dálkkádatrievdama sáhttá goittotge goahcat.

Dán siiddus gávnnat dieđuid čuovvovaš temáin:

Šaddoviessofenomena dahká eallima vejolažžan eananspáppas
Sturron šaddoviessofenomena dagaha dálkkádatrievdama
Olbmo doaimmat leat dálkkádatrievdama sivva
Dálkkádatrievdan váttásmahttá eallima eananspáppas
Dálkkádatrievdama sáhttá goahcat
Iešguđet riikkat galget doaibmat ovttas goahcan dihte dálkkádatrievdama
Dábálaš olmmoš galgá dárkkodit iežas doaimmaid goahcan dihte dálkkádatrievdama
Dálkkádatrievdamii galgá maid vuogáiduvvat
Maid mánná dahje nuorra sáhttá bargat?
Lassedieđut dálkkádatrievdamis

Maapalloa ympäröi ilmakehä. Ilmakehä koostuu erilaisista kaasuista, kuten hiilidioksidista. Aurinko säteilee maapallolle lämpöä ja valoa. Ilmakehä päästää tämän Auringosta tulevan säteilyn lävitseen. Iso osa säteilystä heijastuu takaisin avaruuteen. Osa säteilystä jää kuitenkin lämmittämään maapalloa, kun ilmakehän kaasut imevät lämpöä itseensä ja heijastavat osan säteilystä takaisin kohti Maan pintaa. Säteilyä ei siis pääse ulos ilmakehästä yhtä helposti kuin sitä pääsee sisään. Tätä ilmiötä kutsutaan kasvihuoneilmiöksi.

Ilman kasvihuoneilmiötä maapallolla ei olisi elämää. Kasvihuoneilmiö pitää maapallon lämpötilan elämälle suotuisana, sillä ilman kasvihuoneilmiötä maapallolla olisi liian kylmä elää. Kasvihuoneilmiö on siis hyvä asia.

Ihmisten toiminnan seurauksena kasvihuoneilmiö on voimistunut. Voimistunut kasvihuoneilmiö ei ole hyvä asia. Kahden viimeisen vuosisadan aikana me ihmiset olemme toiminnallamme lisänneet hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä. Nämä ilmakehässä ylimääräiset kasvihuonekaasut voimistavat kasvihuoneilmiötä ja tämän seurauksena ilmasto muuttuu. Tätä kutsutaan ilmastonmuutokseksi.

Ilmasto on kautta historian aina muuttunut, mutta viimeisen vuosisadan aikana ilmasto on muuttunut odottamattoman paljon. Syynä nykyiselle ilmastonmuutokselle on ihmisen toiminta. Ihminen on keksinyt polttaa fossiilisia polttoaineita, kuten öljyä, maakaasua ja kivihiiltä, saadakseen energiaa. Tätä energiaa käytetään teollisuuteen, lämmitykseen, sähköön ja liikkumiseen erilaisilla koneilla. Fossiilisia polttoaineita polttamalla ilmakehään vapautuu suuria määriä hiilidioksidia.

Ilmastonmuutokseen vaikuttavat muutkin kasvihuonekaasut kuin hiilidioksidi. Merkittäviä muita ilmastonmuutokseen vaikuttavia kasvihuonekaasuja ovat metaani ja dityppioksidi. Näitä kasvihuonekaasuja vapautuu ilmakehään muun muassa maatalouden harjoittamisen yhteydessä.

Ilmastonmuutos aiheuttaa ympäri maapalloa voimistuneita sääilmiöitä, kuten pitkään jatkuvaa kuivuutta, tulvia ja myrskyjä. Voimistuneiden sääilmiöiden seurauksena ihmisten on vaikeampi kasvattaa ruokaa, löytää pysyviä asuinpaikkoja ja pysyä terveenä. Ilmastonmuutos aiheuttaa myös jäätiköiden sulamista ja merenpinnan nousua. Ilmastonmuutoksen seurauksena monien eläin- ja kasvilajien elinolot ovat huonontuneet. Ilmastonmuutos vaikeuttaa siis ylipäätään elämää joka puolella maapallolla, eikä kaikkia ilmastonmuutoksen vaikutuksia vielä edes tiedetä.

Ilmastonmuutosta ei voi enää perua, mutta sen etenemistä voidaan hidastaa. Tätä hidastamista kutsutaan ilmastonmuutoksen hillinnäksi. Ilmastonmuutosta voidaan hillitä päästämällä vähemmän kasvihuonekaasuja ilmakehään ja sitomalla niitä takaisin maaperään, esimerkiksi puita istuttamalla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ihmisten pitää kuluttaa vähemmän energiaa ja tavaroita. Lisäksi energia tulisi tuottaa muuten kuin polttamalla fossiilisia polttoaineita.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi energiaa pitäisi tuottaa energiamuodoilla, jotka tuottavat vähän tai eivät ollenkaan hiilidioksidia ilmakehään. Tällaisia energiamuotoja ovat aurinko-, tuuli- ja vesivoima, bioenergia sekä maalämpö. Näitä energiamuotoja kutsutaan uusiutuviksi energiamuodoiksi.

Fossiiliset polttoaineet kuuluvat uusiutumattomiin energiamuotoihin. Uusiutumattomiin energiamuotoihin voidaan laskea myös turve ja ydinvoima. Kuten fossiilisia polttoaineita polttamalla, myös turpeen poltosta syntyy hiilidioksidia. Ydinvoimasta ei puolestaan pääse käytännössä ollenkaan hiilidioksidia ilmakehään.

Isossa mittakaavassa ilmastonmuutoksen hillintä tarkoittaa, että valtioiden eli maapallon eri maiden tulee tehdä sopimuksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Sopimuksen pohjalta maat järjestävät energia-asiansa: valtioiden on luovuttava fossiilisten polttoaineiden polttamisesta, siirryttävä uusiutuviin ja päästöttömiin energialähteisiin sekä säästettävä energiaa. Valtioiden on myös mietittävä, miten ne järjestävät ruoantuotantonsa ja miten ne hoitavat metsiään. Eri maiden tulee myös toimia näiden sopimusten mukaan. Suurin vastuu ilmastonmuutoksen hillinnästä onkin valtioilla ja suurilla yrityksillä.

Kuva: Oppilasprojekti / Outdoors Uusimaa

Tavallisen ihmisen kannalta ilmastonmuutoksen hillintä tarkoittaa, että meidän ihmisten on mietittävä, miten asumme, liikumme ja kulutamme tavaroita ilman fossiilisia polttoaineita. Kaikkeen tähän, eli asumiseen, liikkumiseen ja kuluttamiseen, tarvitaan energiaa.

Asumisessa tarvitsemme lämpöä rakennuksiin ja sähköä muun muassa valoon ja koneiden käyttöön. Asumisessa ilmastoystävällinen toiminta tarkoittaa siirtymistä uusiutuvien ja vähäpäästöisten energialähteiden käyttöön sekä energian säästöä. Energiaa voi säästää esimerkiksi laskemalla huonelämpötiloja +19 celsiusasteeseen, kuluttamalla vähän lämmintä vettä sekä pitämällä sähkölaitteita ja valoja päällä vain tarvittaessa.

Liikkumiseen koneilla, kuten autoilla, tarvitsemme polttoainetta tai sähköä, jotka liikuttavat koneita. Lihasvoimalla liikkuminen eli pyöräily ja kävely ovat ilmastoystävällistä liikkumista, koska kehon tai pyörän liikuttamisesta ei synny hiilidioksidipäästöjä. Mikäli liikutaan koneilla kuten autoilla tai julkisilla kulkuneivoilla, on ilmastoviisasta kulkea kimppakyydeillä, junilla ja busseilla. Lentokoneella lentämisestä syntyy paljon hiilidioksidipäästöjä, minkä vuoksi lentäminen ei ole ilmastoystävällistä.

Jotta voimme ostaa tavaroita, täytyy ne ensin tehdä. Tavaroiden valmistamiseen tehtaat tarvitsevat sähköä ja polttoainetta. On ilmastoviisasta ostaa vain tarpeeseen, käyttää ostamaansa asiaa mahdollisimman pitkään, korjauttaa rikkinäinen ja laittaa asia kiertoon, jos sitä ei itse enää tarvitse.

Ihmisten tulee myös miettiä uudelleen, mitä he syövät. Kasvisten kasvattaminen vie vähemmän energiaa kuin lihan kasvattaminen. Eläinten kasvatuksessa ilmakehään pääsee myös kasvihuonekaasuja. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ihmisten tulisikin vähentää lihansyöntiä ja syödä pääasiassa kasvisruokaa. Ruokahävikkiä tulee myös välttää, jottei ruokaa ole kasvatettu ja energiaa käytetty turhaan.

Koska ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo nyt ympäri maapalloa, tulee siihen myös sopeutua. Sopeutumisella tarkoitetaan toimia, joilla mahdollistetaan tavallinen elämä muutoksien keskellä. Sopeutumista ovat esimerkiksi kaupunkien tulvavallien korottaminen merenpinnan nousun vuoksi ja uusien talviharrastusten keksiminen lumen ja jään puutteen takia.

Accordion content.

Kaikki me voimme tehdä tekoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Suurin vastuu ilmastonmuutoksen hillitsemisestä on valtioilla ja suurilla yrityksillä. Lisäksi aikuisten on tehtävä arjessaan ilmastonmuutosta hillitseviä valintoja.

Myös sinun ajatuksillasi ja teoillasi on merkitystä. Tässä vinkkilista siihen, mitä sinä ja kaverisi voitte tehdä:

VAIKUTA YHDESSÄ

Puhu kavereille, perheelle, sukulaisille ja muille läheisillesi ilmastonmuutokseen liittyvistä ajatuksistasi
Tee yksin tai kaverin kanssa esitelmä/aamunavaus ilmastonmuutoksesta
Vaikuta sosiaalisen median kautta kertomalla ajatuksiasi ja jakamalla ilmastoaiheisia juttuja
Osallistu ilmastolakkoon tai muuhun mielenosoitukseen esimerkiksi kaverin tai luokan kanssa
Kirjoita kansanedustajalle tai kunnanpäättäjälle kirje ja kerro heille ajatuksistasi ilmastonmuutosta kohtaan. Kansanedustajien sähköpostit löydät täältä.
Onko koulusi jo Vihreä lippu -koulu? Jos on, osallistu koulusi ympäristöraatiin tai sen järjestämään toimintaan. Jos ei, ehdota opettajalle tai rehtorille Vihreään lippuun liittymistä. Lisää tietoa Vihreästä lipusta löydät täältä.

POHDI KULUTUSTOTTUMUKSIASI

Pohdi, mitä ostat ja tuet omalla rahallasi (vaatteet, elektroniikka jne.)
- harkitse, tarvitsetko oikeasti
- käytä jo olemassa olevaa
- suosi kierrätettyä ja kierrätä se, mitä et itse tarvitse
- korjauta rikkoutunut tai huonossa kunnossa oleva
- osta pitkäikäistä ja laadukasta

Pohdi, miten kuljet:
- Suosi julkisia, kimppakyytejä, pyöräilyä ja kävelyä
  [spacer size=”20″ class=””]
Pohdi, mitä syöt
- Suosi kasvisruokaa
- Vähennä ruokahävikkiä
  [spacer size=”20″ class=””]
Pohdi, miten käytät sähköä ja lämmintä vettä

HUOLEHDI HYVINVOINNISTASI

Retkeile luonnossa, pidä yllä luontosuhdettasi
Pidä yllä sosiaalisia suhteita
Puhu tunteistasi ja käsittele niitä. Älä jää yksin murheidesi kanssa.

OLE LUOVA

Piirrä kuva,
Kirjoita/sävellä laulu,
Tee tanssi,
Valokuvaa tai tee video,
Tee teatteriesitys,
Kirjoita runo tai tarina, jonka aiheena on ilmastonmuutos. Jaa muille: vanhemmille, luokassa, koulun juhlassa, somessa, nuorten lehdessä…

Accordion content.

Kuva: Simone Cottrell, The Royal Botanic Gardens & Domain Trust. Plant Bank Open Day, Science Week

Ilmastoaiheisia kysymyksiä?

Jos sinulla on ilmastonmuutokseen liittyen kiperä kysymys, johon ei millään löydy vastausta, voi kysymyksen esittää vaikkapa yhteisesti luokan kanssa KysyIlmastosta-palvelussa. INARin, Helsingin yliopiston ja Ilmatieteenlaitoksen palvelussa etsitään asiantuntija vastaamaan mihin vain ilmastoaiheiseen kysymykseen. Tarkista kuitenkin esimerkiksi hakusanojen avulla, onko kysymykseenne vastattu jo aiemmin.

Alakouluikäisille suunnattuja kirjoja ilmastonmuutoksesta

Näitä ilmastonmuutoksesta kertovia kirjoja voit kysellä esimerkiksi kirjastosta.

Seitsemän hiiliveljestä: Huikea tarina seitsemästä hiiliveljeksestä, jotka lähtevät taivaalta seikkailuihin ja mitä sitten tapahtuu. Kirjassa kerrotaan myös perheestä, jonka veljekset kohtaavat seikkailuissaan. Perhe tapaa hiiliveljekset milloin pahvilaatikossa, milloin koulun puutöissä, milloin metsäretkellä.Tarina kertoo hiilen kierrosta luonnossa, yhteyttämisestä ja hiilidioksidista, mutta kaikki tällaiset termit on tarkoituksella unohdettu. Tarina sopii hieman alle kouluikäisistä muutaman vuoden koulua jo käyneille sekä aikuisille. Suomen metsäyhdistys, Jussi Akkanen & Kati Vuorento 2011/2019.

Ihme ilmat!: Tietokirja vastaa lasten kiperiin kysymyksiin ilmastonmuutoksesta ja kertoo, miten voimme pistää sille yhdessä hanttiin. Kaksi nokkelaa kaverusta, Lotta ja Kasper, kyllästyvät vanhempiensa vältteleviin vastauksiin kummista keleistä. He päättävät selvittää, mistä ilmaston muuttumisessa todella on kyse. Into Kustannus, Laura Ertimo & Mari Ahokoivu 2019.

Näkymätön myrsky: Sisarukset Juju ja Aatos ovat kauhuissaan. Sumulaakson luonnossa tapahtuu kummia, ja säät käyvät vain oudommiksi. Lisäksi rakas Usvalampi aiotaan hävittää. Juju ja Aatos päättävät selvittää, mitä on meneillään, mutta isot eivät tunnu ymmärtävän heidän huoltaan. Jujun ja Aatoksen on otettava ohjat käsiinsä. Näkymätön myrsky on alakoululaisille tarkoitettu seikkailukirja, joka auttaa pohtimaan ilmastokysymyksiä ja näkemään ympärillä toivoa. Otava, Mikko Pelttari & Jenna Kunnas 2019.

Ekologinen kädenjälki = Toimet, joilla jonkin toiminnan, tuotteen tai palvelun aiheuttamaa hiilijalanjälkeä pienennetään.

Fossiiliset polttoaineet = Uusiutumattomia luonnonvaroja, joita ovat öljy, kivihiili ja maakaasu. Energiantuotanto fossiilisilla polttoaineilla perustuu raaka-aineen polttamiseen, jolloin vapautuu lämpöä. Niiden käyttö on suurin ilmastopäästöjen aiheuttaja.

Hiilidioksidiekvalentti (lyhenne CO₂-ekv. tai CO₂e) = Kasvihuonekaasupäästöjen yhteismitta, jonka avulla voidaan laskea yhteen eri kasvihuonekaasujen päästöjen vaikutus kasvihuoneilmiön voimistumiseen. Päästöt yhteismitallistetaan eli muunnetaan ekvivalenttiseksi hiilidioksidiksi lämmityspotentiaalikertoimen avulla.

Hiilijalanjälki = Jonkin toiminnan, tuotteen tai palvelun aiheuttama ilmastokuorma eli se, kuinka paljon ilmastopäästöjä tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy.

Hillintätoimet = Kaikki ne toimintatavat, joilla ilmastonmuutoksen etenemistä hidastetaan. Yhteiskunnallisesti ajateltuna mm. uusien ja jo olemassa olevien teknisten ja sosiaalisten innovaatioiden (tuotteet ja palvelut) kehittäminen ja käyttöönotto, sekä lakien, tukien ja verotuksen uudelleensuuntaaminen, hyvä yhdyskuntasuunnittelu, koulutus ja viestintä, ilmastoasioiden tuominen jatkuvasti esiin eri yhteyksissä tarkastellen asioiden tilaa ja toimintatapoja rakentavan kriittisesti. Yksilötasolta ajateltuna hillintätoimilla tarkoitetaan ilmastovastuullisia toimia asumisen, liikkumisen, ruokailun ja kuluttamisen ratkaisuissa.

Ilmastoahdistus = Vaikeat tuntemukset, kuten huoli, suru, pelko ja ahdistus, joita henkilö voi kokea ilmastonmuutokseen ja tulevaisuuteen liittyen. Ilmastonmuutos on niin suuri ongelma, että ahdistuksen tunne on normaali ja ikään kuin “oikeutettu”. Tunteesta ei siis tarvitse tuntea syyllisyyttä, vaikkei se mukava olekaan. Ilmastoahdistusta voi torjua tavallisilla stressinhallintatekniikoilla, mm. riittävällä unella ja liikunnalla sekä puhumalla asiasta ystävien tai terapeutin kanssa. Usein ahdistukseen auttaa myös ilmaston puolesta toimiminen, mm. yhteiskunnallinen- ja kuluttajavaikuttaminen oman jaksamisen rajoissa.

Ilmastokriisi = Tarkoittaa nykyistä, ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta. Termiä käytetään korostamaan ilmiön ja sen vaatimien toimien akuuttiutta.

Ilmastonmuutos = Maapallon ilmasto on muuttunut aina. Ilmastonmuutos-termillä tarkoitetaan nykyistä, ihmisen aiheuttamaa kasvihuoneilmiön voimistumista, jonka seurauksena maapallon ilmasto on muuttunut ja tulee muuttumaan. Muutokset näkyvät muun muassa maailmanlaajuisena keskilämpötilan nousuna sekä sään ääri-ilmiöiden lisääntymisenä. Ilmastonmuutos johtuu siitä, että ihmiskunta tuottaa ilmakehään valtavia määriä ylimääräisiä kasvihuoneilmiötä voimistavia kasvihuonekaasuja. (Huom! Koska ilmastonmuutos-termi voidaan mieltää myös yleisesti, kautta aikojen, ilmaston muuttumista kuvaavaksi käsitteeksi, on termin rinnalla alettu käyttää myös käsitteitä ilmastokriisi ja ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos.)

Ilmasto-oikeudenmukaisuus = Kysymys siitä, kuka ilmastonmuutoksen on aiheuttanut ja kuka siitä joutuu kärsimään. Jotta ilmasto-oikeudenmukaisuus toteutuisi, tulisi ihmisoikeuksien eli ihmisarvoisen elämän toteutua maailmassa jokaiselle ihmiselle myös ilmaston muututtua. Ilmastonmuutos vaarantaa jo nyt monien ihmisoikeuksien toteutumisen, mm. oikeuden elämään, ruokaan, veteen, terveyteen ja yhteiskunnan toimintoihin osallistumiseen.

Ilmastopakolainen = Henkilö, joka pakenee kotipaikastaan ilmaston muuttumisen seurauksena toiseen paikkaan kotimaassaan tai toiseen maahan. Ilmastopakolaisuus johtuu mm. kuivuuskausista, aavikoitumisesta, merenpinnan noususta sekä äärimmäisistä sääilmiöistä, kuten hirmumyrskyjen lisääntymisestä. Ilmastonmuutoksen odotetaan lisäävän ilmastopakolaisuutta tulevaisuudessa merkittävästi.

Ilmastopäästöt = Tietyt kasvihuonekaasuiksi kutsutut ilmakehän kaasut estävät lämpösäteilyn maapallolta avaruuteen ja voimistavat näin kasvihuoneilmiötä. Tärkeimpiä kasvihuonekaasuja ovat hiilidioksidi (CO₂), metaani (CH₄) ja dityppioksidi (N₂O). Ilmastonmuutos johtuu siitä, että ihmiskunta tuottaa valtavia määriä kasvihuoneilmiötä voimistavia kasvihuonekaasuja. Näitä ihmisen tuottamia kasvihuonekaasuja kutsutaan ilmastopäästöiksi. Merkittävin päästöjen lähde on fossiilisten polttoaineiden käyttäminen energiantuotannossa ja liikenteessä. Päästöjä syntyy myös mm. maataloudessa, teollisuuden prosesseissa, kaatopaikoilla ja metsäpaloissa.

Ilmastotoimet = Yleistermi ilmastonmuutoksen hillintätoimille ja sopeutumistoimille yhdessä.

Ilmastotoimija = Jotta ilmastokriisi voidaan ratkaista, tarvitaan ilmastotoimiin mukaan valtioita, kuntia, yrityksiä, kansalaisyhteiskuntaa ja kouluja, sekä näissä toimivia ihmisiä. Nämä kaikki voivat olla ilmastotoimijoita. Heillä ja meillä kaikilla on työssä oma roolimme. Aktiiviset ilmastotoimijat hidastavat ilmastonmuutosta ja sen seurauksia ympäri maapalloa.

Kasvihuoneilmiö = Kasvihuoneilmiö on maapallon elämälle välttämätön ilmiö, jossa eräät ilmakehän kaasut (mm. vesihöyry ja hiilidioksidi; ks. kasvihuonekaasut) toimivat kasvihuoneen lasin tapaan: ne päästävät auringon säteilyn maan pinnalle, mutta estävät osaa lämmöksi muuttuneesta säteilystä karkaamasta takaisin avaruuteen sitomalla lämpösäteilyä itseensä.

Kasvihuonekaasut = Kaasuja, jotka sitovat lämpösäteilyä ilmakehässä ja näin estävät lämmön karkaamisen maapallolta avaruuteen. Kasvihuonekaasuja ovat mm. vesihöyry (H₂O), hiilidioksidi (CO₂), metaani (CH₄) ja dityppioksidi (N₂O). Kasvihuonekaasut ylläpitävät elämälle välttämätöntä kasvihuoneilmiötä. Hiilidioksidin, metaanin ja dityppioksidin lisääntynyt määrä ilmakehässä voimistaa kasvihuoneilmiötä, ja on syynä nykyiseen ilmastonmuutokseen.

Kuluttajavalinnat = kulutusvalinnoillamme on aina vaikutuksia meitä ympäröivään maailmaan. Tärkeimmät ilmastonmuutosta hillitsevät kuluttajavalinnat liittyvät asumiseen, liikkumiseen, ruokaan ja tavaroihin ja palveluihin. Käytännössä kannattaa vaihtaa sähkösopimus vihreään sähköön, lentää vähemmän, syödä enemmän kasviksia ja vähemmän lihaa, liikkua auton sijaan lihasvoimalla, kuluttaa vähemmän rahaa ja tarkistaa, että säästösi eivät tue fossiilitaloutta.

Pariisin ilmastosopimus = vuonna 2015 solmittu kansainvälinen ilmastosopimus, joka astui voimaan marraskuussa 2016. Sopimus ei sisällä määrällisiä päästövähennysvelvoitteita, vaan valtiot sitoutuvat siinä valmistelemaan, tiedottamaan, ylläpitämään sekä saavuttamaan omat kansalliset päästötavoitteensa. Yleisenä tavoitteena on pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen esiteolliseen aikaan verrattuna. Tällä hetkellä neuvotellaan Pariisin sopimuksen toimeenpanon yksityiskohdista.

Sopeutuminen = käytännöt, jotka valmistavat yhteiskuntaa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, sillä sen seurauksia ei voida enää kokonaan estää. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. muuttuvien ilmasto-olojen huomioimista kaavoituksessa, rakentamisessa ja terveydenhuollossa, vakuutusjärjestelmien kehittämistä sekä kosteikkoalueiden, metsien ja maatalousjärjestelmien monimuotoisuuden suojelua.

Sään ääri-ilmiöt = Ilmastonmuutoksen seurauksena sademäärät, lämpötilat ja ilmakehän kaasukoostumus muuttuvat maapallolla. Muutokset ovat erilaisia eri puolilla maailmaa, mutta pääsääntönä on että lämpötilat nousevat ja muut sääolot äärevöityvät: kuivuudet ja rankkasateet lisääntyvät ja myrskyt voimistuvat.

Terveys ja tautien leviäminen = Ilmastonmuutos vaikuttaa haitallisesti ihmisten terveyteen etenkin köyhissä maissa. Rankkasateiden ja tulvien vuoksi veden välityksellä leviävät sairaudet, kuten kolera, lisääntyvät. Myös sairauksia levittävät hyönteiset leviävät uusille alueille. Lisäksi juomaveden ja ruuan puute heikentävät ihmisten terveyttä. Ilmastonmuutos lisää myös psyykkisiä sairauksia, kuten voimakkaan ilmastoahdistuksen joskus aiheuttamaa masennusta. Toisaalta terveelliset elämäntavat, kuten hyötyliikunta ja kasvispainotteinen ruokavalio, auttavat ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Turve = Hitaasti uusiutuva energiamuoto (vrt. fossiiliset polttoaineet), jonka polttamisesta syntyvät hiilidioksidipäästöt ovat suuremmat kuin fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidipäästöt. Turpeen uusiutumiseen menee 3000 vuotta.

Uusiutuva energia = Energiaa, jota saadaan uusiutuvista lähteistä, esim. aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergia, maalämpö sekä aalloista ja vuoroveden liikkeistä saatava energia. Uusiutuvan energian käyttö aiheuttaa huomattavasti vähemmän ilmastopäästöjä kuin fossiilisten energialähteiden tai turpeen poltto.

Vaikuttaminen = Ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi tarvitaan monipuolista yhteiskunnallista vaikuttamista: sekä poliitikkojen että kansalaisten toimia. Kansalaiset voivat vaikuttaa ilmaston puolesta mm. toimimalla järjestöissä, kirjoittamalla mielipidekirjoituksia, kirjeitä ja vetoomuksia kansanedustajille, kunnanvaltuutetuille, ammattiliitoille tai yritysten edustajille, järjestämällä tai osallistumalla tapahtumiin tai mielenilmauksiin, äänestämällä, some-, netti- ja kahvipöytäkeskusteluissa sekä tekemällä ja julkaisemalla vastamainoksen tai muulla kulttuurihäirinnällä.

Voimistunut kasvihuoneilmiö = Maapallon elämälle välttämättömän kasvihuoneilmiön voimistuminen ilmakehässä lisääntyneen kasvihuonekaasujen (eritoten hiilidioksidin) määrän seurauksena. Voimistunut kasvihuoneilmiö aiheuttaa nykyisen ilmastonmuutoksen.

Lähde: Alkuperäinen sanasto on koottu Ilmastoterveisiä Etelästä -hankkeessa. Muokkaukset Luokanopen ilmasto-oppaan tekijät. Alkuperäinen sanasto nähtävissä täällä.

Šaddoviessofenomena dahká vejolažžan eallima eananspáppas

Šaddoviessogássat. Áibmogeardi. Kuvituskuva kasvihuoneilmiön toiminnasta.

Eananspáppa birastahttá áibmogeardi. Áibmogeardi hápmašuvvá iešguđetlágan gássain, dego čitnadioksiidas. Beaivváš suonjarda eananspábbii lieggasa ja čuovgga. Áibmogeardi luoitá čađa suonjardeami, mii boahtá beaivvážis. Stuorra oassi suonjardeamis speadjaluvvá ruovttoluotta gomuvuhtii. Oassi suonjardeamis báhcá goittotge ligget eananspáppa, go áibmogearddi gássat njámmet lieggasa alcceseaset ja speadjalastet oasi suonjardeamis ruovttoluotta Eanagierraga guvlui. Suonjardeapmi ii nappo beasa olggos áibmogearddis seammá álkit go dat beassá sisa. Dát fenomena gohčoduvvo šaddoviessofenomenan.

Almmá šaddoviessofenomena haga eananspáppas ii livčče eallin. Šaddoviessofenomena geažil eananspáppas lea vuogas eallit, daningo almmá šaddoviessofenomena haga eananspáppas livččii menddo galmmas eallit. Šaddoviessofenomena lea nappo buorre ášši.

Lassánan šaddoviessofenomena dagaha dálkkádatrievdama

Kuvituskuva voimistuneesta kasvihuoneilmiöstä. ilá olu šaddoviessogássat. áibmogeardi.

Olbmo doaimmaid čuovvumuššan šaddoviessofenomena lea lassánan. Lassánan šaddoviessofenomena ii leat buorre ášši. Guovtti maŋimuš jahkečuođi áigge mii olbmot leat doaimmaideamet bokte lasihan čitnadioksiida ja eará šaddoviessogássaid meari áibmogearddis. Dát badjelmearálaš šaddoviessogássat áibmogearddis lasihit šaddoviessofenomena ja dán čuovvumuššan dálkkádat rievdá. Dát gohčoduvvo dálkkádatrievdamin.

Olbmo doaimmat leat dálkkádatrievdama sivva

Govva: Louis Vest

Dálkkádat lea čađa áiggiid rievdan, muhto maŋimuš jahkečuođi áigge dálkkádat lea rievdan jođáneappot go lea vurdojuvvon. Olbmo doaimmat leat sivva dálá dálkkádatrievdamii ja earenoamážit luondduriggodagaid liigegolaheapmi.

Olmmoš lea hutkan fossiila boaldámušaid, dego oljju, eanagássa ja báktečina, oažžun dihte energiija. Dát energiija geavahuvvo industriijai, liggemii, elefápmui ja johtimii iešguđetlágan mašiinnaiguin. Fossiila boaldámušaid boaldimiin áibmogeardái šaddá olu čitnadioksiida.

Dálkkádatrievdan váttásmahttá eallima eananspáppas

Govva: baldeaglebluff

Dálkkádatrievdama čuovvumuššan eanaspáppa liekkasvuođadilli loktana. Dálkkádatrievdan dagaha miehtá máilmmi garron dálkefenomenaid, dego guhkálaš goikkádaga, dulvviid ja garra dálkkiid. Dálkkádatrievdan dagaha maid jihkiid suddama ja mearragierraga loktaneami.

Garron dálkefenomenaid ja birasnuppástusaid čuovvumuššan olbmuin lea váddásut šaddadit biepmu, gávdnat bissovaš orrunsajiid ja bissut dearvvasin.

Dálkkádatrievdan maid goarida luonddu girjáivuođa nappo dagaha luonddujámu. Dálkkádatrievdama čuovvumuššan máŋgga ealli- ja šaddošlája eallindilit leat váttásmuvvan. Áitatvuloš šlájat leat ain eanet nappo máŋggat šlájat leat vára vuolde sogahuvvat. Ovdamearkka dihte Suomas juohke ovccát šládja lea áitatvuloš. Dovdoseamos áitatvuloš eallišlájat leat Suomas ovdamearkka dihte njálla ja saimaanjuorju.

Dálkkádatrievdan váttásmahttá oppalohkái sihke olbmuid ja eará šlájaid eallima olles eananspáppas. Buot dálkkádatrievdama váikkuhusaid eat vuos oba dieđe.

Dálkkádatrievdama sáhttá goahcat

Govva: Randy Montoya

Dálkkádatrievdama ii sáhte šat caggat, muhto dan ovdáneami sáhttá goazahit. Dán goazaheami gohčodit dálkkádatrievdama goahcamin. Dálkkádatrievdama sáhttá goahcat luoitimiin unnit šaddoviessogássaid áibmogeardái. Praktihkas dát mearkkašivččii, ahte olbmot galggašedje golahit unnit energiija ja dávviriid. Dasa lassin energiija galggašii buvttadit eará ládje go boaldimiin fossiila boaldámušaid.

Goahcan dihte dálkkádatrievdama, energiija galggašii buvttadit energiijahámiiguin, mat buvttadit unnán dahje eai ollenge čitnadioksiida áibmogeardái. Dákkár energiijahámit leat beaivváš-, biegga- ja čáhcefápmu, bioenergiija ja eanaliggen. Dát energiijahámit gohčoduvvojit ođasmuvvi energiijahápmin.

Fossiila boaldámušat gullet ođasmuvakeahtes energiijahámiide. Ođasmuvakeahtes energiijahámiide sáhttá lohkat maid lavnnji ja atomafámu. Dego fossiila boaldámušaid boaldimiin, maiddái lavnnji boaldimis šaddá čitnadioksiida. Atomafámu bokte áibmogeardái beassá dušše unnán čitnadioksiida.

Dálkkádatrievdama sáhttá goahcat maiddái jávkademiin čitnadioksiida áibmogearddis čitnarájuiguin. Vuovddit ja jeakkit leat danin dehálaš čitnarájut, go muorat ja eará šattut njammet čitnadioksiida alcceseaset. Danin dehálaš livččii gáhttet, nannet ja rekonstrueret vuvddiid ja jekkiid.

Iešguđet riikkat galget bargat ovttas goahcan dihte dálkkádatrievdama

Govva: Rick Bajornas/UN Photo

Viiddit geahččanguovllus dálkkádatrievdama goahcan mearkkaša, ahte stáhtaid dahjege eananspáppa iešguđet riikkat galget dahkat soahpamušaid dálkkádatrievdama goahcama várás. Soahpamušaid vuođul riikkat ordnejit iežaset energiijaáššiid: stáhtat galget heaitit geavaheames fossiila boaldámušaid, sirdašuvvat ođasmuvvi ja nuoskkitkeahtes energiijagálduide ja seastit energiija. Stáhtat galget maid smiehttat, mot dat ordnejit borramušbuvttadeami ja mot dat dikšot vuvddiideaset. Iešguđet riikkat galget maid čuovvut dáid soahpamušaid. Stuorámus ovddasvástádus dálkkádatrievdama goahcamis leage stáhtain ja stuorra fitnodagain.

Dábálaš olmmoš galgá dárkkodit iežas doaimmaid goahcan dihte dálkkádatrievdama

Govva: Ohppiid prošeakta / Outdoors Uusimaa

Dábálaš olbmo dáfus dálkkádatrievdama goahcan mearkkaša, ahte mii olbmot galgat smiehttat, mot mii orrut, johtit ja golahit dávviriid almmá fossiila boaldámušaid haga. Buot dát, nappo orrun, johtin ja golaheapmi, dárbbašit energiija.

Orruma várás mii dárbbašit lieggasa huksehusaide ja elefámu earret eará čuovggaid ja mašiinnaid geavaheapmái. Orruma dáfus birasustitlaš doaibman mearkkaša energiija seastima ja dan, ahte sirdašuvvat geavahit energiijagálduid, mat ođasmuvvet ja nuoskkidit unnán. Energiija sáhttá seastit ovdamearkka dihte vuolidemiin lanjaid temperatuvrra +19 celsiusgráđđii, golahemiin unnán liegga čázi ja doallamiin elefápmorusttegiid ja čuovggaid alde dušše dárbbu mielde.

Vai sáhttá johtit mašiinnaiguin, dego biillaiguin, mii dárbbašit boaldámuša dahje elefámu, maiguin dat doibmet. Deahkkefámuiguin johtin, nappo sihkkelastin ja vázzin, lea birasustitlaš johtin, daningo gorudiin dahje sihkkeliin johtin ii dagat čitnadioksiidaluoitimiid. Juos johtá mašiinnaiguin, dego biillain dahje almmolaš johtolaga fievrruiguin, dálkkádaga dáfus lea jierpmálaš johtit oktasaš sáhtuiguin, togaiguin ja bussiiguin. Jus girdá girdinmašiinnain, šaddet olu čitnadioksiidaluoitimat, man dihte girdin ii leat birasustitlaš.

Vai mii sáhttit oastit dávviriid, daid galgá vuohččan ráhkadit. Dávviriid ráhkadeami várás fabrihkat dárbbašit elefámu ja boaldámuša. Lea dálkkádaga dáfus jierpmálaš oastit dávviriid dušše dalle, go lea dárbu, geavahit ostojuvvon dávvira nu guhká go vejolaš, divuhit cuovkanan dávvira ja ođahit dan, jus dan ii šat dárbbaš.

Olbmot galget maid smiehttat ođđasit, maid sii borret. Šattuid šaddadeapmi váldá unnit energiija go bierggu šaddadeapmi. Elliid dikšumis áibmogeardái besset maid šaddoviessogássat. Goahcan dihte dálkkádatrievdama, olbmot galggašedjege borrat unnit bierggu ja borrat eanaš šaddoborramuša. Galggašii maid garvit dan, ahte báhcá badjelmeare biebmu, vai biebmu ii leat šaddaduvvon duššiid.

Dálkkádatrievdamii galgá maid vuogáiduvvat

Govva: Ilkka Jukarainen

Dasgo dálkkádatrievdama váikkuhusat dihttojit juo dál miehtá eananspáppa, dasa ferte maid vuogáiduvvat. Vuogáiduvvan mearkkaša doaimmaid, maiguin dahkkojuvvo vejolažžan dábálaš eallin nuppástusaid siste. Dálkkádatrievdamii vuogáiduvvan ollašuhttojuvvo miehtá máilmmi ovdamearkka dihte gávpogiin ja giliin huksemiin alibun dulvebáŋkkaid, reguleremiin geavahančázi dahje ráhkkanemiin váttes dálkediliide eanandoalus.

Guovlluin, mat gillájit dálkkádatrievdamis duođalaččat, dego árktalaš guovllus, dárbbašuvvo eanet vuogáiduvvan, daningo nuppástusat birrasis leat stuorrát. Dát sáhttá mearkkašit ovdamearkka dihte nuppástusaid ealáhusain, dego boazodoalus dahje mátkeealáhusas.

Suomas ovttaskas olbmui vuogáiduvvan sáhttá mearkkašit ovdamearkka dihte borranhárjánumiid rievdadeami dahje ođđa dálveáiggeájiid hutkama. Beasságo dán dálvve luistet dahje čuoigat? Maid skuvlla šiljus sáhttá bargat dálvet, juos ii leat muohta? Leago jierpmálaš vuojadit jávrris, juos das lea geasi loahpas alitdeappu?

Maid mánná dahje nuorra sáhttá bargat?

Mii buohkat sáhttit bargat dálkkádatrievdama goahcama beales. Stuorámus ovddasvástádus dálkkádatrievdama goahcamis lea stáhtain ja stuorra fitnodagain. Dasa lassin ollesolbmot galget árgabeaivvis dahkat válljejumiid, mat goazahit dálkkádatrievdama.

Maiddái du jurdagiin ja daguin lea mearkkašupmi. Dás tipsalistu dasa, maid don ja du olbmát sáhttibehtet bargat:

VÁIKKUT OVTTAS

Huma olbmáide, bearrašii, fulkkiide ja eará lagašolbmuide dálkkádatrievdamii laktáseaddji jurdagiinnát
Ollašuhte olbmáinat ovdanbuktima/beaiverahpanbottoža dálkkádatrievdama birra
Leago du skuvla juo Ruoná leavga -skuvla? Juos lea, oassálastte iežat skuvlla birasráđđái dahje dan doaimmaide. Juos ii, evttot oahpaheaddjái dahje rektorii, ahte searvabehtet Ruoná levgii. Gávnnat eambbo dieđuid Ruoná leavggas dáppe.
Váikkut sosiála media bokte muitalemiin iežat jurdagiid ja juohkimiin dálkkádahkii laktáseaddji ságaid.
Oassálastte dálkkádatstreikii dahje eará miellačájáhussii ovdamearkka dihte olbmáin dahje luohkáin.
Čállet luohkáin riikkabeaiáirasii dahje gieldda mearrideddjiide reivve ja muitalehket iežadet jurgádiin dálkkádatrievdama birra. Riikkabeaiáirasiid e-boastačujuhusat gávdnojit dáppe.

GUORAHALA IEŽAT GOLAHANHÁRJÁNUMI

Guorahala, maid oasttát ja doarjjut iežat ruđaiguin (biktasat, elektronihkka jna.)
- vihkkedala, dárbbašatgo duođas
- geavat dan mii lea juo leahkime
- oidde ođahuvvon dávviriid ja máhcat atnui dan, maid it ieš dárbbaš
- divut dávvira, mii lea cuovkanan dahje fuones forpmas
- oastte dávvira, mii gierdá guhká ja mii lea buorre
Guorahala, mot jođát
- Oidde almmolaš johtolaga fievrruid, oktasaš sáhtuid, sihkkelastima ja vázzima
Guorahala, maid borat
- Oidde šaddoborramuša
- Ále guođe biepmu duššái
Guorahala, mot geavahat elefámu ja liegga čázi

VÁLDDE VÁRA IEŽAT BURESVEADJIMIS

Lihkat, vánddar ja návddaš luonddus
Bajásdoala sosiála gaskavuođaid
Huma dovdduinat ja gieđahala daid. Ále báze okto iežat morrašiiguin.

LEAGE HUTKÁI

Sárggo gova
čále/komponere lávlaga
dánsso,
govve dahje ráhkat filmma,
ráhkat teáhterbihtá dahje
čále divtta dahje máidnasa, man fáddá lea dálkkádatrievdan.
Juoge dáiddabihtá earáide: vánhemiidda, luohkás, skuvlla feasttas, sosiála medias, nuoraid bláđis…

Lassedieđut dálkkádatrievdamis (suomagillii)

Simone Cottrell, The Royal Botanic Gardens & Domain Trust. Plant Bank Open Day, Science Week

Jearaldagat dálkkádaga birra?

Juos dis, ohppiin dahje oahpaheaddjis lea dálkkádatrievdamii laktáseaddji moalkás jearaldat, masa ii oro gávdnome vástádus, jearaldaga sáhttá ovdanbuktit vaikko oktasaččat luohkáin Dálkkádatgirjju Njuolggolinjá-bálvalusas (Ilmastokirjon Suora linja -palvelu ).Bálvalusas vástida Ovddidanguovddáš Oahpu girju (Kehittämiskeskus Opinkirjo) veahkeha ja háhka jearaldagaide áššedovdi vástádusa. Dálkkádatgirjju siidduid bokte oahppit ja oahpaheaddjit sáhttet maid váikkuhit mearrideddjiide ja duddjot oktavuođaid mediaide ja organisašuvnnaide.

Girjjit dálkkádatrievdama birra
Helmet-girjerájuid bargit leat ráhkadan girjelisttu, mas gávdnojit ávžžuhusat girjjiin, mat heivejit lohkamuššan ovttas. Mielde leat diehtogirjjiid lassin maid románat ja nuoraid- ja mánáidgirjjit.

Fámolaččamus birasdagut -listtut
Ruoná leavgga fámolaččamus birasdaguid listtuide čohkkejit birasdaguid, maid sáhttá ollašuhttit mánáiguin ja nuoraiguin. Birasdaguid bokte geahččalit geahpedit birrasa noađuheami ja váikkuhit birrasii positiivvalaččat. Ovtta listtu temá lea Dálkkádatrievdan.